Neljä ratkaisua varhaiskasvatuslain korjaamiseksi
Lasten turvallisuus ja laadukas palvelu edellyttävät riittävää määrää kasvattajahenkilöstöä − kaikkina toimintapäivinä, koko päivän ajan ja kaikissa lapsiryhmissä.
Käytännössä tämä ei ole toiminut. Siksi edellytämme seuraavia neljää muutosta varhaiskasvatuslakiin:
1. Henkilöstömitoitusta koskeva poikkeamispykälä (§ 36) poistettava
Varhaiskasvatuslaissa pykälä 36 mahdollistaa tilapäisen mitoituksesta poikkeamisen, mitä ei kuitenkaan ole tarkemmin määritelty laissa. Päiväkodeissa on usein tilanne, ettei aikuisia ole läsnä sitä määrää, jonka lainsäätäjä on tarkoittanut.
Poikkeamapykälän poistaminen tarkoittaa, että säädetystä mitoituksesta saisi poiketa esimerkiksi työntekijän sairastuttua ennalta-arvaamattomasti kesken päivän.
Lisäksi suhdeluvun lapsiryhmissä tulee toteutua myös silloin, kun varhaiskasvatuksen opettajat eivät ole lapsiryhmissä läsnä (ns. sak-aika). Ryhmien toiminta ja turvallisuus eivät saa vaarantua eikä lastenhoitajien kuormitus kasvaa liian suureksi.
2. Pienten lasten ryhmiin tarpeenmukainen lastenhoitajaresurssi
Alle 3-vuotiaiden ryhmän henkilörakenteeseen tulee kuulua enemmistö lastenhoitajia. Tämä on kustannustehokas ja tarkoituksenmukainen tapa järjestää palvelut ja saada alalle pysyvä ja sitoutunut henkilökunta.
Pienten lasten ryhmissä kaksi kasvattajaa kolmesta tulee olla varhaiskasvatuksen lastenhoitajia.
3. Kaikille yli 3-vuotiaille lapsille suhdeluvuksi 7/1
Koska osa-aikaisesti hoidossa olevat lapset saattavat olla paikalla säännöllisesti yhtä aikaa, kasvattajia ei voi olla koko ajan riittävästi suhteessa lasten määrään.
Siksi laista tulee poistaa osapäiväisten suhdeluku. Tämä takaa myös osapäiväisille lapsille mahdollisuuden laadukkaaseen varhaiskasvatukseen.
Yli kolmivuotiaiden ryhmissä tulee myös palauttaa suhdeluku entiseen seitsemän lasta yhtä kasvattajaa kohden.
4. Velvollisuus ilmoittaa epäkohdista
Superilaisille sosiaali- ja terveysalan työntekijöille ilmoitusvelvollisuus epäkohdista on tuttu: henkilöstön tulee reagoida epäkohtiin ja yksikön johdon puuttua niihin välittömästi. Tämä on ulotettava myös varhaiskasvatukseen.
Ilmoitusvelvollisuuden toteuttamista koskevat menettelyohjeet on sisällytettävä omavalvontasuunnitelmaan. Ilmoituksen tehneeseen henkilöön ei saa kohdistaa vastatoimia ilmoituksen seurauksena.
Esitykset hallitusohjelmaan varhaiskasvatuslain korjaamiseksi (pdf) ovat yhteistyössä valmistelleet STTK ry, Jyty ry, SuPer ry, Tehy ry sekä SLaL ry.
Lue myös:
- SuPer on ehdottanut perustettavaksi anonyymia ilmiantokanavaa epäkohdista ilmoittavien sote-alan työntekijöiden turvaamiseksi.
- Allekirjoita kansalaisaloite varhaiskasvatuksen suhdelukujen tarkemmasta määrittelystä
- SuPer varhaiskasvatuksessa
