Kenelle koronakorvaus maksetaan?
Valtakunnansovittelijan lokakuussa esittämän sovintoehdotuksen mukaan osalle henkilöstöä maksetaan 600 euron kertapalkkio (koronakorvaus). Kertakorvaus maksetaan vain tietyille hyvinvointialueilla työskenteleville henkilöstöryhmille.
Koronakorvauksen saajana on sote-sopimus/julkinen sektori.
Usein kysyttyä koronakorvauksesta
Mikä palvelussuhde-ehto tulee täyttyä, jotta voi saada koronakorvauksen?
Jotta työntekijä on oikeutettu saamaan koronakorvauksen eli sovintoratkaisun kertapalkkion, tulee seuraavan palvelussuhde-ehdon täyttyä:
1) työntekijä on ollut työnantajan palveluksessa 13.3.2020 ja 15.6.2020 välisenä aikana vähintään seitsemän kalenteripäivää ja
2) työntekijän palvelussuhde on voimassa 28.2.2023 samaan työnantajaan.
Palvelussuhteiden välissä voi olla katkoksia.
Jos toinen näistä ehdoista ei täyty, työntekijä ei ole oikeutettu saamaan kertapalkkiota.
Mitkä toimipaikat kuuluvat palkkionmaksun piiriin?
Sovintoratkaisussa sovittiin, että seuraavat toimipaikat sisältyvät kertapalkkion piiriin:
- teho-osastot
- teho-osastoihin kytkeytynyt kuvantaminen ja laboratoriotoiminta
- kohortit eli koronavuodeosastot
- päivystys
- synnytysten hoito
- ensihoito
- kotihoidon palvelut
- vanhusten tehostetussa palveluasumisessa (termi muuttuu 1.1.2023 ympärivuorokautiseksi asumispalveluksi)
- vanhusten pitkäaikaisen laitoshoidon toimintayksiköt.
Keväällä 2020 varhaiskasvatuksesta sekä kouluista siirtyneet varhaiskasvatuksen lastenhoitajat sekä koulunkäynninohjaajat ovat myös oikeutettuja saamaan kertapalkkion, jos palvelussuhde-ehto täytyy. Lastenhoitajien/koulunkäyntiohjaajien tulee siis olla edelleen saman kunnan palveluksessa.
Miksi kaikki eivät saa koronakorvausta?
Koronakorvaus on valtakunnansovittelijan ratkaisuun yksipuolisesti tuoma asia eikä sen suuruudesta tai kenelle se maksetaan, ole liitto voinut päättää. SuPer vaati koronakorvausta kaikille hoitajille varhaiskasvatuksen lastenhoitajat mukaan lukien.
Edellytetäänkö, että työntekijä on konkreettisesti hoitanut koronaan sairastuneita?
Ei. Tärkein kriteeri, jota tarkastellaan, on palvelussuhteen jatkuminen eli työntekijä on ollut työnantajan palveluksessa tarkasteluajankohtana (13.3.2020–15.6.2020) vähintään seitsemän kalenteripäivää ja on edelleen 28.2.2023. Palvelussuhteessa saa olla tuolla välillä katkoja.
Täytyykö toimipisteessä olla todennettua koronaa tarkastelujaksolla saadakseen kertapalkkion?
Ei tarvitse olla todennettua koronaa.
Maksetaanko työntekijälle kertapalkkio, jos hän on ollut koko tarkastelujakson (13.3.2020–15.6.2020) ja/tai maksuajankohdan perhevapailla, opinto- tai työvapaalla?
Palkkio maksetaan myös perhevapailla, opinto- tai työvapaalla olleelle työntekijälle, jos palvelussuhde-ehto täyttyy.
Maksetaanko kertapalkkio työntekijöille, jotka ovat olleet siirrettyjä omasta työtehtävästään tarkastelujaksolla (13.3.2020–15.6.2020) kertapalkkion piirissä olevaan toimipisteeseen (kts. yllä toimialat)? Siirtoja tehtiin varsinkin varhaiskasvatuksen sekä koulujen työntekijöille.
Palkkio maksetaan siirrossa olleille työntekijöille, vaikka he eivät olisi siirtyneet hyvinvointialueelle 1.1.2023 kunhan muut ehdot kertapalkkion suhteen toteutuvat. Peruskunnan pääluottamusmies neuvottelee palkkiosta.
Milloin kertapalkkio tulee maksuun?
Palkkio tulee maksuun maaliskuun palkanmaksun yhteydessä niille, joita se koskee.
Katso SuPerin video koronakorvauksista: ketkä korvauksen saavat ja miksi?
Videolla edunvalvontajohtaja Anne Sainila-Vaarno selventää koronakorvauksien maksamista. Asiasta on tullut paljon kyselyitä SuPeriin.
”Valtakunnansovittelija kun antaa ratkaisuehdotuksensa, se voidaan aina vain hyväksyä tai hylätä. Me emme voi neuvotella siitä ratkaisusta sen enempää. Koronakorvaus tuli nimenomaan valtakunnansovittelijan aloitteesta tähän ratkaisuun, Sainila-Vaarno avaa asiaa.”
Lue myös SuPer-lehden artikkeli aiheesta
Uutista on päivitetty 24.2.2023