Työsuhteen muoto
Työtä voidaan tehdä erilaisissa työsuhteissa, vakituisesti, määräaikaisesti, kokoaikaisesti ja osa-aikaisesti. Työntekijän on tärkeää ymmärtää minkälaisella sopimuksella ja ehdoilla hän työskentelee, jotta hän voi puuttua mahdollisiin epäselvyyksiin esim. palkanmaksussa.
Työntekijän asema ja sopimukseen liittyvät riskit ovat eri sopimusmuodoissa erilaisia. Vuokratyössä mukana on työnantajan ja työntekijän lisäksi kolmas osapuoli, mikä vaikuttaa oikeuksien ja velvollisuuksien jakautumiseen.
Pääsääntö on, että työtä tehdään toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa. Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus on niin sanottu vakituinen työsuhde.
Toistaiseksi voimassa olevassa työsopimuksessa työsuhteen on sovittu jatkuvan toistaiseksi. Työntekijän asemaa työsuhteen aikana turvaavat monet työlainsäädännössä säädetyt ja työehtosopimuksissa sovitut oikeudet.
Työntekijä päättää toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen yleensä irtisanomalla sen eikä työntekijä tarvitse tähän erityistä perustetta. Työnantaja sen sijaan tarvitsee irtisanomiseen tai purkamiseen laissa säädetyt perusteet.
Määräaikainen työsopimus on sopimus, joka on sovittu päättymään tiettynä ajankohtana tai tietyn tapahtuman sattuessa. Sopimus sitoo molempia osapuolia sopimuskauden ajan eikä määräaikainen työsopimus ole irtisanottavissa irtisanomisaikaa noudattaen, ellei tällaisesta mahdollisuudesta ole erikseen sovittu.
Määräaikainen työsopimus voidaan tehdä vain perustellusta syystä. Tällainen syy voi olla esimerkiksi sijaisuus silloin, kun toinen työntekijä on poissaololla. Jos perusteeksi on kirjattu jotain muuta tai perustetta ei ole lainkaan kirjattu, kannattaa selvittää tarkemmin, onko kyse hyväksyttävästä perusteesta. Työsopimus voidaan solmia määräaikaiseksi myös työntekijän aloitteesta.
Määräaikaisella työntekijällä ei ole etusijaa uuteen työsuhteeseen.
Määräaikaisten työsopimusten ketjutus
Määräaikaisten työsuhteiden ketjutus ei ole sallittua. Tämä tarkoittaa, ettei toistuvia määräaikaisia työsopimuksia voida työnantajan aloitteesta käyttää, jos työnantajalla on pysyvä työvoiman tarve. Työsuhdetta on tällöin pidettävä toistaiseksi voimassa olevana.
Jos epäilet, että olet laittomassa määräaikaisessa työsuhteessa, voita ottaa yhteyttä myös työpaikkasi luottamusmieheen. Luottamusmies arvioi edellytykset työsuhteen vakinaistamiseksi ja tarvittaessa neuvottelee työnantajan kanssa. Jos neuvottelut eivät johda vakinaistamiseen, luottamusmies voi siirtää asian SuPerin juristin selvitettäväksi.
Keikkatyöllä viitataan usein yhden tai muutaman työvuoron pituisiin työsuhteisiin, joita solmitaan paikkaamaan äkillisiä työvoimantarpeita. Kyse on yleensä lyhyistä sijaisuuksista. Keikkatyötä sosiaali-, terveys- ja varhaiskasvatusaloilla tehdään monissa eri muodoissa erilaisilla sopimuksilla.
Yksityisellä sote-alalla keikkatyössä käytetään nykyään usein ns. runkosopimusta. Runkosopimus ei ole työsopimus, vaan siinä sovitaan ehdoista tulevia, erikseen sovittavia määräaikaisia työsuhteita varten. Käytännössä työntekijä työskentelee siis lyhyissä määräaikaisissa työsuhteissa.
Erityisesti julkisella sektorilla vuokratyö on myös yleistynyt hoitoalan työvoimapulan aikana. Vuokratyössä työnantaja on vuokrayritys (= henkilöstöalan yritys, joka vuokraa työntekijöitä), mutta työ suoritetaan käyttäjäyrityksessä (= yritys tai muu taho, kuten hyvinvointialue tai kunta).
Keikkatyyppistä työtä voidaan tehdä myös vaihtelevan työajan sopimuksella. Vaihtelevan työajan sopimuksessa työaika vaihtelee työsopimuksessa sovitun ehdon perusteella (esim. vähimmäistuntimäärä-115 tuntia/3viikossa tai tarvittaessa työhön kutsuttava) ja työvuoroista sovitaan vähimmäistyöajan ylittäviltä osin erikseen. Vaihtelevan työajan sopimus tehdään yleensä toistaiseksi voimassa olevana, ja tällöin työntekijän työsuhde ei katkea sovittujen työvuoroputkien välissä.
Työnantajan aloitteesta tehtävän vaihtelevan työajan sopimuksen käyttöä rajoittavat laissa ja työehtosopimuksissa asetetut rajoitukset. Vaihtelevasta työajasta ei saa työnantajan aloitteesta sopia, jos katettava työnantajan työvoimantarve on kiinteä. Työaikaa ei myöskään saa työnantajan aloitteesta sopia pienemmäksi kuin työnantajan työvoiman tarve edellyttää.
Työntekijän aloitteesta työsopimus voidaan aina tehdä vaihtelevan työajan sopimuksena.
Säännöllisempään keikkailuun samalla työnantajalla SuPer suosittelee vaihtelevan työajan sopimusta
Työnantajan on tarjottava lisätyötä vaihtelevan työajan ja ns. nollatuntisopimuksella työskentelevälle.
Katso myös Keikkatyöntekijän muistilista.
Usein keikkatyössä erityisesti yksityisellä sektorilla käytetään nykyään ns. runkosopimusta, joka ei ole työsopimus, vaan siinä sovitaan ehdoista erikseen sovittavia määräaikaisia työsuhteista varten. Runkosopimuksesta saatetaan käyttää myös termiä puitesopimus tai aiesopimus.
Runkosopimus ei takaa sen solmineelle yhtään tuntia työtä, vaan keikoista on sovittava erikseen. Runkosopimus soveltuu lähinnä satunnaiseen keikkailuun esim. toisen vakituisen työn ohella, ei säännöllisempään samalla työnantajalla työskentelyyn.
Käytännössä runkosopimuksella työskentelevä työntekijä työskentelee lyhyissä määräaikaisissa työsuhteissa eikä työntekijän työsuhde työnantajaan ole työvuorojen/työvuoroputkien välillä voimassa.
SuPer suosittelee pyytämään jokaisesta työvuorosta/työvuoroputkesta kirjallisen työsopimuksen tai vähintään kirjallisesti työajan, työsuhteen keston ja määräaikaisuuden perusteen. Myös omat työvuorolistat ja palkkakuitit on hyvä säilyttää siltä varalta, jos epäselvyyksiä myöhemmin ilmenee.
SuPerin edunvalvonnassa nousevat esiin erityisesti keikkatyöntekijöiden oikeus erilaisiin palkkaetuuksiin, kuten sairausajan palkkaan, keikkojen peruminen työnantajan taholta maksamatta palkkaa sekä ylityökorvausten maksamatta jättäminen.
Runkosopimuksella työskentelyyn liittyvät epäselvyydet kannattaa aina selvittää luottamusmiehen ja SuPerin edunvalvonnan avustuksella. Työnantajalta kannattaa kuitenkin ensin pyytää kirjalliset perusteet.
Yritys, hyvinvointialue tai kunta voi käyttää ulkopuolista työvoimaa sen sijaan, että palkkaa työntekijät itselleen. Kyse voi olla joko vuokratyöstä tai alihankinnasta. Tällöin työntekijän työnantajana on toinen taho kuin missä työ varsinaisesti suoritetaan.
Vuokratyösuhteessa osapuolia on kolme:
- työntekijä,
- työnantajana toimiva vuokrayritys (henkilöstöalan yritys) ja
- käyttäjäyritys (yritys tai muu taho, kuten hyvinvointialue), jossa työ suoritetaan.
Vuokratyössä työntekijä tekee työsopimuksen vuokrayrityksen kanssa, mutta käytännössä tekee työn toisessa käyttäjäyrityksessä. Vuokrayrityksen ja käyttäjäyrityksen välillä on sovittu työntekijän vuokraamisesta (asiakassopimus).
Vuokratyö eroaa tyypillisesti ns. alihankinnasta siinä, että alihankinnassa osapuolet sopivat työn tuloksesta työn johdon ja valvonnan pysyessä alihankkijalla.
Työsopimuslaissa on myös nimenomaan vuokratyötä koskevia säännöksiä, esim. koskien sovellettavaa työehtosopimusta.
Lain mukaan työehtosopimus määräytyy niin, että vuokratyöntekijän työsuhteessa noudatetaan lähtökohtaisesti työantajana toimivaa vuokrayritystä sitovaa työehtosopimusta. Esim. Seuressa on oma työehtosopimus. Jos työnantaja ei ole tehtävän työn osalta sidottu mihinkään työehtosopimukseen, työsuhteessa noudatetaan lähtökohtaisesti käyttäjäyritystä sitovaa työehtosopimusta.
Sovellettavan työehtosopimuksen voi tarkistaa vuokratyöntekijän työsopimuksesta. Jos työnantaja ei vuokratyössä noudata työehtosopimusta, on hyvä ottaa yhteyttä sopimusedunvalvontaan asian selvittämiseksi!
Käyttäjäyrityksen on tarjottava vuokratyöntekijälle mahdollisuus käyttää työntekijöille järjestämiään palveluita ja järjestelyitä, jotka eivät ole työsuhde-etuja. Näitä ovat esim. ruokalapalvelut, kuljetusjärjestelyt ja työterveyshuolto. Vuokratyöntekijä kuitenkin useimmiten vastaa näiden kuluista itse. Vuokratyöntekijän kannattaa pyytää myös pääsyä käyttäjäyrityksen työhön liittyviin koulutuksiin.
Käyttäjäyrityksen tulee tiedottaa vuokratyöntekijöitä yrityksessä vapautuvista työpaikoista. Jos käyttäjäyritys palkkaa aiemmin vuokratyössä samoja tai samankaltaisia töitä tehneen työntekijän, pitää koeajan enimmäispituudesta vähentää käyttäjäyrityksessä työskennelty aika.
Vuokratyössä on tärkeää, että perehdytys on huolellisesti järjestetty, sillä se on edellytys työ- ja asiakasturvallisuudelle. Vuokratyön työturvallisuusriskien vähentämiseksi Työturvallisuuskeskuksessa on laadittu opas Henkilöstövuokraus ja työturvallisuus – Työturvallisuuskeskus (ttk.fi).