Runkosopimus

Mikä on runkosopimus?

Usein keikkatyössä erityisesti yksityisellä sektorilla käytetään nykyään ns. runkosopimusta, joka ei ole työsopimus, vaan siinä sovitaan ehdoista erikseen sovittavia määräaikaisia työsuhteista varten. Runkosopimuksesta saatetaan käyttää myös termejä puitesopimus tai aiesopimus. Kaikki nämä tarkoittavat kuitenkin yleensä samaa asiaa.

Käytännössä runkosopimuksella työskentelevä työntekijä työskentelee lyhyissä määräaikaisissa työsuhteissa eikä työntekijän työsuhde työnantajaan ole työvuorojen/työvuoroputkien välillä voimassa. Runkosopimuksen tunnistaakin yleensä siitä, että siinä kerrotaan sovittavan ehdoista tulevia määräaikaisia työsuhteita varten, ja maininnasta, että työsuhteista sovitaan myöhemmin erikseen. Erikseen sovittavaksi jäävät yleensä ainakin työaika, työsuhteen kesto ja määräaikaisuuden peruste.

SuPer suosittelee pyytämään jokaisesta työvuorosta/työvuoroputkesta kirjallisen työsopimuksen tai vähintään kirjallisesti työajan, työsuhteen keston ja määräaikaisuuden perusteen. Myös omat työvuorolistat ja palkkakuitit on hyvä säilyttää siltä varalta, jos epäselvyyksiä myöhemmin ilmenee.

Runkosopimuksiin ja lyhyissä määräaikaisissa työsuhteissa työskentelyyn liittyvät riskit

Tyypillisiä lyhyissä työsuhteissa työskentelyn riskejä ovat työn tarjoamisen yllättävä päättyminen ja erilaisten palkkaetuuksien saamatta jääminen.

Vaikka lainsäädännössä ja työehtosopimuksilla on pyritty parantamaan määräaikaisen työntekijän asemaa, on lyhyissä määräaikaisissa työsuhteissa työskentelevän asema kuitenkin käytännössä heikompi kuin vakituisen työntekijän. Työntekijä voi joutua selvittämään oikeuksiaan luottamusmiehen ja edunvalvonnan avustuksella sekä viime kädessä vaatimaan niitä oikeudessa. Taustalla on hyvä muistaa, että jokaisen määräaikaisen sopimuksen tekeminen työnantajan aloitteesta edellyttää perusteltua syytä, kuten sijaisuutta. Jos työnantajalla on pysyvä työvoiman tarve, on työsuhde solmittava toistaiseksi voimassa olevana, ellei työntekijä itse halua määräaikaista sopimusta.

Lyhyissä määräaikaisissa työsuhteissa työskennellessä työn tarjoaminen voi yllättäen päättyä esim. työntekijän ilmoittaessa sairastumisesta tai perhevapaasta, jolloin kyse voi olla syrjinnästä. Syrjinnän lisäksi SuPerin edunvalvonnassa nousevat esiin erityisesti keikkatyöntekijöiden oikeus erilaisiin palkkaetuuksiin, kuten sairausajan palkkaan, keikkojen peruminen työnantajan taholta maksamatta palkkaa ja ylityökorvausten maksamatta jättäminen.

Säännöllisessä, keskeytyksettä tai lyhyin keskeytyksin jatkuvassa samalla työnantajalla keikkailussa oikeutta työsuhteen kestosta riippuviin työsuhde-etuuksiin on arvioitava samalla tavalla kuin toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa. Tällaisia etuuksia ovat esim. sairausajan palkka, lomakorvaus, lomaraha, arkipyhäkorvaus ja palkka tilapäiseltä hoitovapaalta. Keikkailijan kannattaa tarkistaa, että kaikki palkanerät maksetaan ja muistaa, että myös lyhyessä, vaikka vain päivän mittaisessa, työsuhteessa voi syntyä korvattavaa ylityötä, sillä ylityörajat lasketaan työsuhteen keston perusteella. Myös perutuilta työvuoroilta kannattaa vaatia palkka.

Runkosopimuksella työskentelyyn liittyvät epäselvyydet kannattaa aina selvittää luottamusmiehen ja SuPerin edunvalvonnan avustuksella. Työnantajalta kannattaa kuitenkin ensin pyytää kirjalliset perusteet.

Runkosopimus ei sovellu jatkuvampaan keikkailuun

SuPer suositteleekin solmimaan jatkuvamman samalla työnantajalla työskentelyn taustalle toistaiseksi voimassa olevan työsuhteen esim. vaihtelevalla työajalla, jos työtä haluaa tehdä keikkatyö -tyyppisesti valikoiden itse työvuorojaan. Näin voidaan välttää monia runkosopimuksella ja lyhyissä määräaikaisissa työsuhteissa työskentelyyn liittyviä riskejä. Runkosopimus voi soveltua lähinnä satunnaiseen keikkailuun.