Työsuojelutoiminta

Työpaikan työsuojeluorganisaatio

Työsuojeluorganisaatio toimii työpaikalla asiantuntijana ja työnantajan apuna työhyvinvointiin ja työsuojeluun liittyvissä asioissa. Vastuu työpaikan turvallisuudesta on aina työnantajalla, ei työsuojelutoimijoilla.

Työpaikan työsuojelutoimijat ovat:

• työntekijöitä edustava työsuojeluvaltuutettu varavaltuutettuineen
• työnantajan edustajana työsuojelupäällikkö sekä
• työnantajan ja työntekijöiden edustajista koostuva työsuojelutoimikunta (jos työpaikalla vähintään 20 työntekijää).

Työsuojelun yhteistoimintahenkilöstön toimikausi on kaksi kalenterivuotta, ellei alakohtaisesti ole sovittu pidemmästä toimikaudesta. Toimikausi voi kuitenkin olla enintään neljä kalenterivuotta.

Kunta-alan työsuojelun yhteistoimintakaudeksi on sovittu neljä kalenterivuotta ja yksityisellä sosiaali- ja terveysalalla toimikausi on kaksi vuotta.

Työsuojeluvaltuutetut

Työsuojeluyhteistoiminnan tarkoitus on:

• Edistää työnantajan ja työntekijöiden välistä vuorovaikutusta sekä mahdollistaa työntekijöiden osallistuminen.
• Vaikuttaa työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevaan päätöksentekoon.

Työpaikkojen työsuojelun yhteistoiminta perustuu lainsäädäntöön ja työmarkkinajärjestöjen sopimuksiin. Keskeisimmät asiaa säätelevät lait ovat työturvallisuuslaki ja laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta.

Työsuojeluyhteistoiminnan osapuolet

Työsuojeluyhteistoiminnan osapuolet ovat työntekijän henkilökohtaisissa asioissa kyseinen työntekijä ja hänen lähiesimiehensä. Työntekijällä on aina oikeus pyytää asiansa käsittelyyn mukaan työsuojeluvaltuutettu.

Työpaikkaa laajasti ja yleisesti koskevat yhteistoiminta-asiat käsitellään työsuojelutoimikunnassa. Jos sellaista ei ole, käsitellään asiat ensisijaisesti työnantajan ja työsuojeluvaltuutetun kesken. Jos työsuojeluvaltuutettuakaan ei ole, yhteistoiminta-asiat käsitellään työnantajan ja työntekijöiden kesken.

Salassapitovelvollisuus

Yhteistoimintatehtävää hoitavilla on salassapitovelvollisuus tehtävää hoitaessaan tietoonsa saamistaan salassa pidettävistä tiedoista. Näitä ovat muun muassa työnantajan taloudellista asemaa ja liike- tai ammattisalaisuutta koskevat tiedot sekä yksityisen henkilön taloudellista asemaa tai hänen terveydentilaansa koskevat tiedot.

Salassapitovelvollisuus ulottuu myös yhteistoimintatehtävän päättymisen jälkeiseen aikaan. Tietoja saa julkaista ainoastaan sen henkilön luvalla, jonka suojaksi salassapitovelvollisuus on voimassa.