Hoitajamitoitus

Lainsäädännön mukaan jokaisella asiakkaalla ja potilaalla on oikeus laadukkaaseen hoitoon.

• Terveydenhuollossa kaiken toiminnan lähtökohtana on terveydenhuoltolaki, jossa määrätään muun muassa laadusta ja potilasturvallisuudesta.
• Varhaiskasvatuksen henkilöstömitoitus on säädetty varhaiskasvatuslaissa.
• Sosiaalihuollon työpaikoilla (esimerkiksi tuettu asuminen, yhteisöllinen asuminen, kotihoito, ympärivuorokautinen palveluasuminen) laadusta on säädetty sosiaalihuoltolaissa sekä asiakaskohtaisissa laeissa, kuten vanhuspalvelu- ja vammaispalvelulaeissa.

Sosiaalihuollon yksiköissä tulee olla omavalvontasuunnitelma, joka kuvaa yksikön arkea. Omavalvontasuunnitelma tulee olla myös yksityisissä varhaiskasvatusyksiköissä. Kunnallisissa varhaiskasvatusyksiköissä omavalvontasuunnitelman laatiminen on suositeltavaa.

Omavalvontasuunnitelma on lupaus laadusta ja siihen on kirjattu toimintayksikön henkilöstömitoitus. Omavalvontasuunnitelma on julkinen asiakirja ja se pidetään niin henkilökunnan, asiakkaiden kuin omaistenkin näkyvillä esim. yksikön aulassa tai muissa yhteisissä tiloissa.

Lue lisää sosiaalihuollon omavalvonnasta

Työturvallisuuslaki koskee kaikkia työpaikkoja Suomessa. Työ tulee suunnitella siten, ettei se aiheuta työntekijälle haittaa eikä vaaraa psyykkisesti tai fyysisesti. Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa huolehtimaan työntekijän turvallisuudesta työssä. Tämä koskee myös työssä kuormittumista. Yleisin syy kuormittumiselle sote- ja kasvatusaloilla on alhainen henkilöstömäärä.

Miten hoitajamitoitus määritellään ja ketä siihen lasketaan? 

Toimintayksiköissä eli työpaikoissa mitoituksen tulee perustua asiakkaiden ja potilaiden tarpeisiin: asiakkaiden/potilaiden toimintakyky ja palveluntarve määräävät henkilöstömäärään. 

Asiakkaiden ja potilaiden palveluntarpeen muodot vaihtelevat riippuen siitä onko kyse esimerkiksi varhaiskasvatuksesta, vastaanottotyöstä, sairaalahoidosta, mielenterveys- ja päihdepalveluista, vammaispalveluista tai vanhuspalveluista.

Työntekijöiden vähimmäismäärä on tarkasti määritelty lailla vain varhaiskasvatuksessa ja vanhusten ympärivuorokautisissa asumispalveluissa.  

Lait ja suositukset koskevat julkista ja yksityistä palveluntuottajaa. Yksityisillä työnantajilla tulee olla lupa toiminnan harjoittamiseen. Luvan myöntää joko Aluehallintovirasto (AVI) tai Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira). Lupaan on kirjattu vähimmäismitoitus, jolla palvelua saa tuottaa. 

Henkilöstömäärää suunniteltaessa on varmistettava mitoituksen joustavuus, kuten se, miten henkilöstön lyhyt- ja pidempiaikaista poissaoloa pystytään korvaamaan sijaisilla. Poissaolevat henkilöt eivät ole mukana mitoituksessa, mutta heidän tilalleen palkatut sijaiset lasketaan mitoitukseen. 

Jos epäilet, ettei työpaikkasi mitoitus ei ole riittävä, pohdi työkavereidesi kanssa, toteutuvatko omavalvontasuunnitelmassa ja asiakkaiden yksilöllisissä palvelusuunnitelmissa sovitut palvelut. Jos mitoitus ei toteudu tai työntekijä havaitsee muita seikkoja, joiden vuoksi asiakkaan palvelunlaatu heikentyy, tulee tehdä sosiaalihuoltolain (SHL 48 §) mukainen ilmoitus.

Mitoitus terveydenhuollossa

Kaiken toiminnan lähtökohtana on Terveydenhuoltolaki (8 § Laatu ja potilasturvallisuus): Terveydenhuollon toiminnan on perustuttava näyttöön sekä hyviin hoito- ja toimintakäytäntöihin. Toiminnan on oltava laadukasta, turvallista ja asianmukaisesti toteutettua.

Sairaaloiden ja terveyskeskusosastojen toiminnan vaihtelevuudesta johtuen hoitajamitoitus on aina arvioitava tapauskohtaisesti.

Hoitohenkilöstön rakenne ja määrä määräytyvät mm. potilaiden hoitoisuuden, vaihtuvuuden ja tilaratkaisujen mukaan.

Mitoitus kotihoidossa

Lain mukaan iäkkäälle henkilölle tarjottavien sosiaali- ja terveyspalvelujen on oltava laadukkaita ja niiden on turvattava hänelle hyvä hoito ja huolenpito.

Toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat toimintayksikön palveluja saavien iäkkäiden henkilöiden määrää ja heidän toimintakykynsä edellyttämää palvelun tarvetta ja turvattava heille laadukkaat palvelut.

Kotihoidon mitoituksen riittävyyttä voidaan tarkastella vertaamalla asiakkaille myönnettyä aikaa ja työntekijöiden välittömään asiakastyöhön käytettävää aikaa keskenään. Näin pystytään toteamaan, onko työvuoron henkilöstöllä mahdollista vastata asiakkaille myönnettyihin palveluihin. 

Välittömään asiakastyöhön käytettävään aikaan ei lasketa mukaan siirtymiin käytettävää aikaa eikä työntekijöiden lakisääteisiä taukoja.

Mitoitus ikäihmisten ympärivuorokautisessa palveluasumisessa

• Henkilöstömitoitus iäkkäiden ympärivuorokautisessa palveluasumisessa tulee olla vähintään 0,65.
• 1.1.2028 mitoituksen tulee olla vähintään 0,7 työntekijää asiakasta kohden. Lakiuudistus henkilöstömitoituksesta astui voimaan 1.10.2020.
• 1.4.2023 alkaen vähintään 0,65 työntekijää asiakasta kohden.
• 1.4.2023 alkaen asiakkaan hoivan tarpeen määrittelyssä kunnilla on velvollisuus käyttää RAI-arviointijärjestelmää.

Mitoitukseen lasketaan asiakkaan välittömään hoitoon osallistuvat työntekijät. Esimiehet ja kuntouttava henkilökunta lasketaan siinä määrin, kun he osallistuvat asukkaan hoitotyöhön. Hoiva-avustajat lasketaan henkilöstömitoitukseen myös siltä osin, kun he osallistuvat hoitotyöhön. Avustavissa tehtävissä olevat työntekijät (esim. hoiva-avustajat) eivät voi olla yksin työvuorossa eivätkä he saa vastata lääkehoidosta. 

Tukipalveluhenkilöstöä kuten keittäjiä ja siivoojia ei lasketa hoitajamitoitukseen, koska he eivät osallistu välittömään hoitotyöhön.

Lue myös: Lakiuudistus hoitajamitoituksesta

Henkilöstömitoitus varhaiskasvatuksessa 

Yli kolmevuotiaiden lasten ryhmässä tulee olla yksi koulutettu työntekijä seitsemää lasta kohden (suhdeluku 1/7). Alle kolmevuotiaiden ryhmässä tulee olla yksi koulutettu työntekijä neljää lasta kohden (suhdeluku 1/4). Valtioneuvoston asetus (finlex.fi).

 
Ryhmät muodostuvat kolmen kasvattajan kokoonpanosta ja heidän vastuullaan olevista lapsista.
 
Varhaiskasvatuksen henkilöstön määrästä säädetään varhaiskasvatuslaissa (finlex.fi). Laissa säädetään, että yhdessä ryhmässä saa olla yhtä aikaa läsnä enintään kolmea hoito-, opetus- ja kasvatustehtävissä olevaa henkilöä vastaava määrä lapsia. Kolme vuotta täyttäneiden kokopäiväryhmässä saa olla samanaikaisesti enintään 21 lasta ja alle kolmevuotiaiden ryhmässä enintään 12 lasta.
 
Henkilöstörakenteen muutos, astuu voimaan vasta vuonna 2030. Se edellyttää, että 2/3 henkilöstöstä tulee olla korkeasti koulutettuja.