Oikeudet ja velvoitteet työsuhteessa
Tällä sivulla
Työnantajan oikeudet ja velvollisuudet
Työsuhteessa työnantaja saa työntekijältä työsuorituksen ja on velvollinen siitä vastineeksi maksamaan työntekijälle palkkaa. Palkanmaksu onkin työnantajan päävelvoite työsuhteessa.
Työnantajalla on sopimussuhteessa oikeus johtaa ja valvoa työtä. Työnantajan tulee noudattaa lakien säännöksiä ja sopimusten määräyksiä sekä kohdella työntekijöitä tasapuolisesti ja syrjimättömästi.
Työnantajan tulee myös huolehtia työturvallisuudesta sekä perehdyttää ja opastaa työntekijöitä työhön liittyvissä asioissa.
Työnantajan on annettava työntekijälle selvitys työnteon keskeisistä ehdoista, mikäli ne eivät ilmene työsopimuksesta.
Työnantajan oikeutta johtaa työtä kutsutaan työnantajan työnjohto-oikeudeksi. Työnjohto-oikeutta kutsutaan myös direktio-oikeudeksi. Työnjohto-oikeus tarkoittaa oikeutta määrätä työn tekemisestä eli:
- mitä työntekijä tekee (työn sisältö)
- miten työntekijä työnsä suorittaa (työn suoritustapa)
- milloin työtä tehdään (työaika)
- missä työtä tehdään (työpaikka).
Laki, alalla noudatettava työehtosopimus, työntekijän työsopimuksen ehdot sekä työsuhteen ehdoiksi vakiintuneet käytännöt rajoittavat työnantajan yksipuolista työnjohto-oikeutta.
Työnantaja ei voi esimerkiksi vaatia työntekijää toimimaan lain tai hyvän tavan vastaisesti. Työehtosopimuksissa on paljon määräyksiä työaika-asioista, joita työnantajan on noudatettava. Mitä tarkemmin työehdoista on sovittu työsopimuksessa, sitä suppeampi on työnantajan työnjohto-oikeus.
Työntekijän työsopimuksessa työtehtävä on voitu esimerkiksi määrittää tarkasti. Vaikka työtehtävässä olisikin maininta ”ja muut työnantajan määräämät tehtävät”, ei tämä tarkoita, että lähihoitajan työtehtävä voitaisiin työnjohtovallan nojalla muuttaa pysyvästi toisen sisältöiseksi.
Hyvinvointialueilla ja kunnissa (HYVTES ja KVTES) työnantajalla on kuitenkin työehtosopimuksen perusteella oikeus tilapäisesti määrätä työntekijä tekemään muutakin kuin työsopimuksessa sovittua työtä. Tilapäinen siirto voi kestää korkeintaan kahdeksan viikkoa.
Työnantajan on huomioitava seuraavat rajoitteet käyttäessään työnjohtovaltaa:
- työnjohto-oikeus koskee vain työaikaa (ei työntekijän vapaa-aikaa)
- lain tai hyvän tavan vastaiset määräykset ovat kiellettyjä
- työntekijän fyysiset ja ammatilliset edellytykset suoriutua annetusta tehtävästä on huomioitava
- työntekijän asemaan olennaisesti vaikuttavissa muutoksissa on käytävä yhteistoimintalain mukaiset muutosneuvottelut (jos lain edellyttämä työntekijämäärä ylittyy)
- työntekijän yksityisyyden suojaa ei saa loukata.
Työnantajalla on työnjohto-oikeutensa ohella myös oikeus ja velvollisuuskin valvoa, että työntekijä noudattaa annettuja määräyksiä työn tekemisestä. Työntekijää tulee valvoa, sillä työnantajalla on vastuu työturvallisuudesta.
Valvontaa voidaan tehdä monella tavalla. Työntekijän yksityisyyden suojan perusteella valvontaoikeutta on kuitenkin rajoitettu. Esimerkiksi työntekijän terveystietojen käsittelyä työpaikalla ja työn valvontaa teknisillä apuvälineillä on rajoitettu.
Työnantajan työnjohtovaltaan kuuluu myös oikeus antaa varoitus työntekijälle, joka on rikkonut tai laiminlyönyt työsuhteeseensa liittyviä velvollisuuksia.
Työnantaja ei voi lähtökohtaisesti muuttaa työntekijän kanssa työsopimuksessa sovittuja tai pitkään noudatetun käytännön perusteella vakiintuneita työehtoja yksipuolisesti, vaan työsuhteen olennaisia ehtoja voidaan muuttaa vain irtisanomisperusteella irtisanomisaikaa noudattaen tai sopimalla asiasta yhteisymmärryksessä työntekijän kanssa.
Työntekijän oikeudet ja velvollisuudet
Työntekijällä on oikeus työehtosopimuksen mukaiseen palkkaan sekä sopimusten ja lakien antamaan suojaan. Työntekijällä on oikeus terveelliseen ja turvalliseen työympäristöön.
Työntekijän on tehtävä työnsä huolellisesti noudattaen niitä ohjeita ja määräyksiä, joita työnantaja pätevästi työnjohto-oikeutensa puitteissa antaa. Kts. työnantajan työnjohto-oikeudesta tarkemmin Työnantajan työnjohto- ja valvontaoikeus sekä tulkintaetuoikeus.
Työntekijän keskeisiä velvollisuuksia ovat huolellisuus- ja lojaliteettivelvoite sekä salassapitovelvollisuus:
- huolellinen työnteko
- työnantajan työntekoon liittyvien ohjeiden ja määräysten noudattaminen
- ilmoittaminen esimiehelle työpaikan olosuhteissa, rakenteissa, koneissa, laitteissa tai työ- ja suojeluvälineissä havaitsemistasi puutteista
- kaiken samassa asemassa olevalta työntekijältä kohtuuden mukaan vaadittavan toiminnan kanssa ristiriidassa olevan välttäminen
- vahingon aiheuttamisen välttäminen esim. työnantajan liikesalaisuuksia ilmaisemalla.
Kilpailukielto
Lain mukaan työntekijä ei saa työsuhteen kestäessä ryhtyä kilpailevaan toimintaan, joka huomioiden työn luonne ja työntekijän asema ilmeisesti vahingoittaa työnantajaa hyvän tavan vastaisena kilpailutekona.
Tavanomaista lähihoitajan työtä tekevä työntekijä voi kuitenkin vapaa-aikanaan tehdä lähihoitajan työtä tai muuta työtä toiselle työnantajalle. Vasta jos tämä toisen työn tekeminen alkaa näkymään negatiivisesti päätyössä, työnantaja voi puuttua työntekoon. Myös esimerkiksi perhevapaan aikana lähihoitaja voi tehdä keikkatyötä toiselle työnantajalle, kunhan pääasiallinen poissaolon peruste on edelleen perhevapaa.
Työntekijän on myös pidättäydyttävä hyödyntämästä oikeudetta tai ilmaisemasta ulkopuolisille työnantajan liikesalaisuuksia.
Tavanomaista lähihoitajan työtä tekevien työntekijöiden kanssa ei voida pätevästi sopia työsuhteen jälkeistä aikaa koskevasta kilpailukiellosta.
Jos työntekijä rikkoo tai laiminlyö työvelvollisuuksiaan, työnantaja voi antaa hänelle varoituksen. Toistuvat rikkomiset tai laiminlyönnit voivat olla peruste työsuhteen päättämiselle.