Palkka ja palkanmaksu
Palkka on työnantajan maksama korvaus työn tekemisestä. Superilaisilla palkka muodostuu:
- peruspalkasta (tehtäväkohtaisesta palkasta)
- työkokemukseen perustuvasta lisästä
- työvuorokorvauksista sekä
- erilaisista muista lisistä.
Monilla erilaiset peruspalkan päälle maksettavat lisät ovat olennainen osa kokonaisansioita.
Kaikilla superilaisten sopimusaloilla on käytössä jonkinlainen työn vaativuuteen, tehtävänkuvaan tai osaamiseen ja vastuuseen perustuva palkkausjärjestelmä. Työpaikalla sovellettava työehtosopimus määrittelee palkkaryhmä tai taulukkopalkan, jonka mukaan peruspalkka määräytyy.
Käytännössä peruspalkka tai tehtäväkohtainen palkka voi kuitenkin olla suurempi kuin palkkaryhmän tai taulukkopalkan mukainen vähimmäispalkka on. Eri työehtosopimuksissa on erilaiset palkkausmääräykset, joten yksiselitteistä vastausta peruspalkan tai tehtäväkohtaisen palkan suuruudesta ei voida antaa.
Palkan määräytymiseen vaikuttaa se, työskennelläänkö yksityisellä vai julkisella sektorilla ja mitä työehtosopimusta noudatetaan. Tutustu omalla työpaikallasi noudatettavaan työehtosopimukseen.
Jos sinulla on kysyttävää palkkaasi liittyen, ota yhteyttä omaan esihenkilöön tai työpaikan luottamusmieheen.
Palkanmaksu
Työntekijällä on oikeus saada työsopimuksen mukainen palkka tekemästään työstä. Palkka tulee maksaa oikein ja ajallaan.
Peruspalkan maksu
Kuukausipalkkaisen työntekijän palkka tulee lain mukaan maksaa työntekemiskuukauden aikana. Tuntipalkkaiselle työntekijälle palkka on maksettava kaksi kertaa kuukaudessa.
Palkanmaksupäivä sovitaan yleensä työsopimuksessa. Jos sovittu palkanmaksupäivä osuu arkipyhään tai viikonloppuun, on palkka maksettavana edellisenä arkipäivänä. Palkan on oltava työntekijän tilillä käytettävissä sovittuna päivänä.
Kunnalla ja hyvinvointialueilla palkka maksetaan kuun 16. päivä, ellei toisin ole sovittu. Määräaikaisten työntekijöiden palkka voidaan maksaa kuukauden viimeisenä päivänä.
Loppupalkka on maksettava työsuhteen päättyessä, ellei työsopimuksella ole sovittu muuta.
Työaikakorvausten maksamisesta on määräyksiä työehtosopimuksessa. Esimerkiksi SOTE-sopimuksen, HYVTES:n ja KVTES:n mukaan työaikakorvaukset on maksettava korvaukseen oikeuttavan työn tekemistä seuraavan kalenterikuukauden loppuun mennessä.
Käytettäessä pidempää tasoittumisjaksoa korvaukset voidaan kuitenkin maksaa listan loppumista seuraavan kalenterikuukauden loppuun mennessä.
Työaikakorvausten määrän voit tarkistaa omasta työehtosopimuksesta tai työaikakorvaukset-sivulta.
Työntekijälle tulee toimittaa palkanmaksun yhteydessä palkkalaskelma. Palkkalaskelmassa tulee olla eriteltynä eri palkanosat, palkanmaksun määräytymisen perusteet, ennakonpidätys ja eläkemaksujen suuruus. Työntekijän velvollisuus on tarkistaa, että palkka on maksettu oikein.
Jos työnantaja ei anna palkkalaskelmaa työntekijän pyynnöstä huolimatta, voi työsuojelutarkastaja työntekijän suostumuksella ryhtyä asiassa valvontatoimiin. Laiminlyönti on säädetty työsopimuslaissa rangaistavaksi ja työnantaja voidaan tuomita siitä työsopimuslakirikkomukseen.
Apua palkkalaskelman tarkastamiseen SuPer-verkkokoulutus
Työntekijän velvollisuus on tarkistaa, että palkka on maksettu oikein.
Jos huomaat, että palkkasi on maksettu virheellisesti, ole yhteydessä esihenkilöösi ja ilmoita havaitsemastasi virheestä. Jos palkkaa on maksettu liikaa, on tämäkin ilmoitettava esihenkilölle, koska työnantajalla on oikeus periä takaisin liikaa maksettu palkka. Pyri molemmissa tapauksissa sopimaan asiasta neuvottelemalla.
Jos työnantaja ei yhteydenotosta huolimatta anna selvitystä virheellisestä palkanmaksusta tai maksa palkkoja, ota yhteyttä omaan luottamusmieheen tai SuPerin edunvalvontaan
Viivästyskorko ja odotusajanpalkka
Myöhästyneeseen palkkasaatavaan on oikeus saada viivästyskorko. Työsuhteen päätyttyä, myöhästyneeseen ja virheelliseen palkanmaksuun on oikeus pyytää viivästyskorkoa ja odotusajanpalkkaa.
Jos palkka jää kokonaan saamatta ja työnantaja ilmoittaa koko palkan maksamatta jättämisen perusteeksi sen, että olet esimerkiksi velkaa vahingonkorvauksena, työnantaja on saattanut rikkoa kuittausoikeuttaan. Jos työnantaja on kuitannut palkkaasi, ota yhteyttä luottamusmieheesi tai SuPerin edunvalvontaan. Voit ottaa yhteyttä myös aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelle. Työsuojelutarkastaja arvioi, edellyttääkö asiasi valvontatoimia.
Jos epäilet, että työnantaja on maksukyvytön, ota viipymättä yhteys Uudenmaan ELY-keskukseen, jossa hoidetaan koko Suomen palkkaturva-asiat.
Palkkaturvahakemus on jätettävä kolmen kuukauden kuluessa saatavan erääntymisestä eli palkanmaksupäivästä. Jos määräajan viimeinen päivä on viikonloppuna, arkipyhänä tai yleisenä vapaapäivänä, hakemuksen voi jättää vielä seuraavana arkipäivänä. Hakemus on jätettävä viimeistään määräajan viimeisenä päivänä virastojen aukioloajan päättymiseen kello 16.15 mennessä.