SuPerin toimintalinjat 2024–2028

SuPer on itsenäinen ja vetovoimainen ammattiliitto, joka uudistaa toimintatapojaan, vastaa ennakoivasti jäsentensä tarpeisiin ja toimintaympäristön muutoksiin eri sektoreilla työskentelevät jäsenet huomioiden.

SuPer on taitava ja arvostettu edunvalvoja, joka parantaa jäsenten ammatillisia, taloudellisia ja yhteiskunnallisia etuja.

Liitto luo jäsenilleen edellytyksiä työllistymiseen, oikeudenmukaiseen palkkaukseen, osaamisen jatkuvaan kehittämiseen ja käyttämiseen sekä työhyvinvointia edistäviin työolosuhteisiin.

SuPerin tavoitteet

Jäsenten koulutusta ja työtä arvostetaan

Lähihoitajakoulutusta arvostetaan ja valmistuneet työllistyvät monipuolisesti sosiaali- ja terveysalalle sekä kasvatus- ja ohjausalalle. Työnantajat tuntevat lähihoitajakoulutuksen antamat valmiudet ja kaikki superilaiset ammatit ja koulutukset.

Superilaiset käyttävät laaja-alaista koulutuksella ja kokemuksella hankittua osaamistaan laadukkaan hoidon, hoivan ja kasvatuksen toteuttamiseksi. Lääkehoito on keskeinen osa lähihoitajan työtä.

Liitto on vahva vaikuttaja

SuPerin ammattiosastot ja aktiivit näkyvät, kuuluvat ja vaikuttavat yhteiskunnallisessa toiminnassa. Päättäjät ja media kuuntelevat SuPerin ja superilaisten mielipiteitä.

Liiton ja jäsenten kannanotot ja toiminta vaikuttavat myönteisesti jäsenten etuihin sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoa että varhaiskasvatusta ja opetustoimea koskeviin päätöksiin. Liitto tukee ammattiosastoja vaikuttamistyössä.

Palvelussuhteen ehdot ovat kilpailukykyiset

Superilaisten palkkataso ja palvelussuhteen ehdot ovat kilpailukykyiset.

Jäsenet voivat työssään hyvin

Jäsenillä on mielekkäät työtehtävät ja he saavat käyttää osaamistaan koko laajuudessaan. Heillä on mahdollisuus vaikuttaa palvelussuhteen ehtoihin ja ammatissa kehittymiseen. Tämä lisää työmotivaatiota ja hyvinvointia työssä.

Kaikki lähihoitajat ovat SuPerin jäseniä

SuPer on kaikkien lähihoitajien ja muiden koulutettujen sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatus- ja ohjausalan ammattilaisten sekä näille aloille opiskelevien liitto. SuPer edustaa kattavasti kaikkia jäseniään.

SuPerin toimintatavat 2024–2028

Toimintaympäristön muutokset

Yhteiskunnallinen tilanne maailmassa on valitettavan epävakaa. Toimet ilmastomuutokset hillitsemiseksi ovat välttämättömiä. Edunvalvontaa tehdään sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Ammattijärjestöjen eurooppalainen yhteistyö ja EU-tasolla tapahtuva yhteinen edunvalvonta ovat keskeinen osa vaikuttamistyötä.

Talouskehityksen ennustettavuus on tulevina vuosina huono

Valtio on velkaantunut voimakkaasti ja velan takaisinmaksu tulee myös näkymään yhteiskunnan palvelujen leikkauksina ja kohoavina veroina. Peruspalvelut on kuitenkin turvattava. Palkansaajien kasvavat kustannukset, kohonnut inflaatio ja aikaisempaa korkeampi korkotaso vaikuttavat erityisesti pieni- ja keskituloisten ostovoimaan negatiivisesti. Ostovoiman turvaaminen on tärkeää jatkossakin.

Hyvinvointialueet aloittivat sote-palvelujen järjestämisvastuussa vuoden 2023 alussa. Niiden velvollisuus on turvata sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen palvelut kaikissa tilanteissa. Hyvinvointialueet tuottavat järjestämisvastuulleen kuuluvat palvelut pääosin julkisina palveluina, ja yksityinen ja kolmas sektori toimisivat täydentävinä palvelujen tuottajina. Yksityissektorin osuus sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajana on merkittävä. Rankat säästötoimet vaikuttavat palvelujen tuotantoon ja henkilöstön työolosuhteisiin, vaikka sopimuksin turvattiin keskeiset palvelusuhteen ehdot.

Työntekijöiden perusoikeuksien turvaaminen ja äänen esiin saaminen työmarkkinoilla on tärkeää

Hallitusohjelman tavoite määräaikaisten työsuhteiden perusteiden poistamisesta alle vuoden mittaisten työsopimusten kohdalla on kohtuuton. Lisäksi tavoite irtisanomisperusteiden radikaalista muuttamisesta murtaisi työoikeudellisen heikomman suojelun periaatteen ja tekisi myös raskaussyrjinnästä yhä yleisempää. Näitä emme voi hyväksyä. Yleisesti ottaen työntekijöiden perusoikeuksien turvaaminen ja äänen esiin saaminen työmarkkinoilla on myös tärkeää.

Vientivetoisen palkankorotusmallin säätäminen lakiin on sopimusvapauteen perustuvan järjestelmämme vastainen. Se tarkoittaa käytännössä, että esimerkiksi naisvaltaiset alat eivät ikinä tulisi saamaan miesvaltaisia aloja palkkakehityksessä kiinni. Palkkaerot jäävät pysyviksi tällaisella mallilla. On löydettävä keinoja edistää palkkatasa-arvoa.

Väestön ikääntyminen vaikuttaa asumiseen ja työhön

Suomessa ikärakennemuutos näkyy parin seuraavan vuosikymmenen aikana hyvin voimakkaana vanhusväestön määrän lisääntymisenä.

Kuntien väliset erot niin väestörakenteen kuin kuntatalouden osalta eriytyvät voimakkaasti toisistaan. Kasvukeskukset ja taantuvat alueet ovat erilaisten haasteiden äärellä. Asumisen kustannukset ovat kasvaneet koko maassa.

Suuria muutoksia hoitohenkilöstön työhön ja asemaan työmarkkinoilla tuovat myös muun muassa vanhustenhoidossa sitova hoitohenkilöstön mitoitus sekä varhaiskasvatuksessa tapahtuvat muutokset.

Ulkomailta tapahtuva rekrytointi tulee olla eettisesti kestävää

Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan palvelujen ja alan vetovoiman turvaaminen ovat koko maan hyvinvoinnin ja talouden perusta myös tulevina vuosina.

Suomi tarvitsee sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatus- ja ohjausalan työvoimaa sekä kotimaisilta että ulkomaisilta työmarkkinoilta. Ulkomailta tapahtuva rekrytointi tulee olla eettisesti kestävää ja hoitoalalle maahamme palkattavilla työntekijöillä on oltava riittävä ammatillinen osaaminen ja kielitaito. Puutteet ammattitaidossa tai kielitaidossa vaarantavat vakavalla tavalla asiakas- ja potilasturvallisuuden ja laskevat hoitoalan vetovoimaa. Ammatillisessa koulutuksessa tulee turvata riittävät resurssit kielen oppimiseen. Lisääntyneen oppisopimuskoulutuksen laatu tulee varmistaa.

Työelämässä muuttuu moni asia, mutta suomalaisten tärkeänä pitämille sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatus- ja ohjausalan ammattilaisille on työtä tarjolla jatkossakin. Lähihoitajan ammatti on haluttu ammatti, kun teemme työtä sen arvostuksen ylläpitämiseksi ja laadukkaan ammatillisen tutkintopohjaisen koulutuksen turvaamiseksi. Kunnollisten työolosuhteiden ja palkkauksen keinoin varmistetaan työn houkuttelevuus.