Urashokki, eli pysäyttävä työuran tienhaaratapahtuma, käynnistää työntekijässä syvällisen pohdinnan oman työuran tulevaisuudesta ja siihen liittyvistä mahdollisista muutostarpeista. Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa selvitettiin, kuinka urashokit liittyvät sote-alan työntekijöiden hyvinvointiin ja uran suunnan muuttamiseen.

Kyselyyn vastasi 3415 sote-alan työntekijää eri puolilta Suomea. Heistä 63 % oli kokenut merkittävän urashokin uransa aikana. Tutkijat pystyivät jakamaan urashokkien syyt viiteen eri päätyyppiin.

Työhön liittyvät syyt yleisin urashokin aiheuttaja

Tutkimuksen mukaan työhön liittyvät syyt olivat yleisin urashokin tyyppi (39 %). Näitä olivat muun muassa työn muutokset, työuupumus, haastavat asiakaskokemukset, väkivaltatilanteet ja työssä koetut eettiset ristiriidat.

Noin viidennes (21 %) urashokeista liittyi työpaikan suhteisiin, kuten konflikteihin esihenkilöiden, johdon tai muun työyhteisön kanssa, epäoikeudenmukaiseen kohteluun tai työpaikkakiusaamiseen.

Urashokki saattoi kummuta myös organisaation tai yhteiskunnan rakenteista ja niiden muutoksista. Organisaatioon liittyviä tekijöitä (18 %) olivat muun muassa työyksikön lakkautus, organisaatiomuutokset, hyvinvointialuesiirtymä ja muutosneuvottelut. Myös maailmanlaajuinen tai yhteiskunnallinen tilanne (7 %), kuten lainsäädännön ja käytäntömuutosten vaikutukset (esimerkiksi henkilöstömitoitukset, rokotepakko), alan matala arvostus ja koronapandemia aiheuttivat urashokkeja.

Ulkoisten tekijöiden lisäksi urashokkeja aiheuttivat myös henkilökohtaiset syyt (15 %), esimerkiksi oma tai läheisen sairastuminen.

Yhteiskunnallinen tilanne ajaa vaihtamaan alaa

Tutkimus osoitti, että mitä ennakoimattomampi, hallitsemattomampi ja ajankohtaisempi urashokki oli, sitä voimakkaammin se oli yhteydessä alhaiseen hyvinvointiin. Tämä ilmeni muun muassa työuupumuksena sekä työn ja muun elämän epätasapainona. Lisäksi tällaiset urashokit olivat yhteydessä alhaisempaan itsearvioituun työssä suoriutumiseen.

Urashokit kytkeytyivät myös pohdintoihin työpaikan ja alan vaihtamisesta.

”Erityisesti ennakoimattomat ja hallitsemattomat urashokit lisäsivät ajatuksia työpaikan tai alan vaihdosta. Huomionarvoista on, että 27 prosenttia urashokin kokeneista työntekijöistä oli jo vaihtanut työpaikkaa urashokin seurauksena. Alan vaihtoaikeita taas liittyi erityisesti maailmanlaajuiseen tai yhteiskunnalliseen tilanteeseen liittyviin urashokkeihin”, projektitutkija Sanna Markkula kertoo.

Urashokki voi olla mahdollisuus kasvuun ja muutokseen

”Urashokkien vaikutukset työntekijälle voivat olla myös myönteisiä – etenkin pitkällä aikavälillä. Kokemus voi toimia merkittävänä mahdollisuutena itsetutkiskeluun ja uran suunnanmuutokseen”, kertoo professori Taru Feldt. ”Työntekijät voivat pohtia, mitä he todella arvostavat työssään ja elämässään, ja hakea tarvittaessa tukea mentoroinnista tai uravalmennuksesta.”

Organisaatioiden on tärkeää tukea työntekijöitään tarjoamalla avoimia keskusteluja ja henkistä tukea, tutkijat painottavat. Hyvin rakennettu tukiprosessi voi parantaa työntekijöiden motivaatiota ja organisaatioon sitoutumista urashokkitilanteissa. 

Yhteiskunnan tukirakenteet eivät aina tue muutostilanteissa

Myös yhteiskunnalla on merkittävä rooli urashokkien merkityksen ymmärtämisessä ja käsittelyssä.

”Yhteiskunnan tulisi luoda joustavia tukirakenteita, jotka auttavat työntekijöitä sopeutumaan työelämän ennakoimattomiin ja vaikeasti hallittaviin muutoksiin”, Feldt korostaa. ”Valitettavasti viimeaikaiset päätökset, kuten aikuiskoulutustuen poistaminen, eivät tue tätä kehitystä.”

Lähde: Jyväskylän yliopiston tiedote 31.3.2025