Tasa-arvoa ei luoda naisten määräaikaisia työsopimuksia lisäämällä
Tasa-arvon päivää juhlittiin tällä viikolla. Tasa-arvon edistysaskelten muistaminen on tärkeää, mutta paljon on vielä tämän päivän Suomessa tehtävää. Raskaussyrjintää kokee tuoreen selvityksen mukaan joka neljäs raskaana oleva. Määräaikaisten työntekijöiden osalta jopa vielä suurempi osuus, peräti 44 prosenttia on kohdannut syrjintää. Kaikista yleisin syrjinnän muoto on määräaikaisen työsuhteen jatkamatta jättäminen. Tiedot pohjautuvat Valtioneuvoston selvitykseen.
Raskaussyrjintä on uskomattoman yleistä
Valtioneuvoston tutkimus vahvistaa, että raskaussyrjintä, ikävä kyllä, todella kukoistaa suomalaisessa työelämässä siitä huolimatta, että se on laissa kielletty. Kyse on nimenomaan naisvaltaisia sosiaali-, terveys- ja kasvatusaloja (nk. soteka) isosti vaivaavasta vitsauksesta, jonka kitkemiseen kaivattaisiin nyt järeitä toimia. Käytännön esimerkkejä määräaikaisten työsuhteiden ketjutuksesta ja syrjintätilanteista löytyy soteka-aloilta paljon, ja kokemuksen perusteella ongelmaa esiintyy erityisesti julkisella sektorilla.
Kyse on siitä, että toistuvissa määräaikaisissa työsuhteissa työskentelevän lähihoitajan ilmoittaessa työnantajalle iloisesta perheuutisesta, työtä ei enää yllättäen olekaan tarjolla. Viimeiseksi jäävä määräaikainen työsuhde rajoitetaan päättymään raskausvapaan alkamiseen ja toisinaan jopa kehotetaan kyselemään töitä sitten perhevapaan jälkeen. Muiden määräaikaisissa työsuhteissa vuodesta toiseen puurtavien lähihoitajien työsuhteet kyllä jatkuvat, ainakin siihen saakka, kunnes he ilmoittavat raskaudestaan. SuPeriin tulee edelleen lähes viikoittain yhteydenottoja raskaussyrjintäepäilyistä. Räikeimmillään lähihoitajaa on syrjitty jopa kahdesti raskauden aikana.
”SuPer peräänkuuluttaa hallitukselta vastuullisuutta ja pyytää vetämään hätäjarrua naisten oikeuksien ja reilun työelämän puolesta!”
Päivi Inberg
Syrjivä ajattelutapa on soteka-aloilla ihmeen juurtunut, vaikka raskaus ei saisi vaikuttaa työsuhteen jatkumiseen. ”Eihän perhevapaalle jäävä voi tehdä työtä. Miksipä sitä pitäisi hänelle tarjota?” Työstä ei työnantajaleirissä haluta maksaa kuin sen tekijälle, vaikka poissaolon syy olisi mitä inhimillisin – tässä tapauksessa uuden elämän synty ja pienen vauvan hoito. Vaan se on raha, joka ratkaisee ja raskaushan se tietää ylimääräisiä palkkamenoja. Moni työnantaja valitsee tilanteessa syrjinnän ehkä luottaen osittain siihenkin, ettei lähihoitaja ole SuPerin jäsen tai jaksa pienen vauvan hoidon lomassa lähteä viemään asiaansa eteenpäin.
Myös uskallusta kysytään, sillä viimekädessä syrjintäasiaa ratkotaan tuomioistuimessa. Oikeusprosessit ovat usein pitkiä ja vaativat myös työntekijän omaa panosta asiaan. Ikävän kokemuksen joutuu kohtaamaan uudelleen matkan varrella kerran jos toisenkin, ja huoli prosessin vaikutuksista työnsaantiin perhevapaan jälkeen voi painaa mieltä. Syrjintäkokemus vaikuttaa aina työntekijään ikävästi, jopa hänen tulevaan perhekokoonsa, vaikka oikeutta ei haettaisikaan tuomioistuimessa.
Raskaussyrjintä lisääntyy, jos määräaikaisten sopimusten käyttöä helpotetaan
Hallitus on asettanut hallitusohjelmassaan kaksi erityisesti nuoriin naisiin kohdistuvaa tavoitetta, jotka vaikuttavat olevan osin ristiriidassa keskenään. Hallitus on sitoutunut kohdistamaan tehokkaampia keinoja erityisesti raskaus- ja perhevapaaseen perustuvan syrjinnän ehkäisyyn. Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän juuri julkaisema selvitys sisälsi 16 toimenpidesuositusta, joiden toteuttamista hallitus punnitsee pian puoliväliriihessään. Kuitenkin toisaalla työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee hallitusohjelman mukaista hanketta, jonka mukaisesti jatkossa työsopimus olisi mahdollista tehdä määräaikaisena vuodeksi ilman erityistä perustetta.
Soteka-aloilla työskentelee paljon nuoria naisia, jotka pohtivat tälläkin hetkellä perheen perustamista. Myös asunnon hankkiminen on usein ajankohtaista samoihin aikoihin. Osan heistä perhe-elämän haaveita määräaikainen työsuhde viivästyttää jo nykyisellään, mutta entäpä sitten, jos hallitus runnoo läpi hankkeen, jolla vuoden määräaikainen työsopimus eli ”vuoden koeaika” tulee pääsäännöksi työsuhteen alussa?
Samat nuoret naiset, joiden syrjintään halutaan toimenpiteillä puuttua, työskentelisivät käytännössä jatkossa entistä useammin määräaikaisessa työsuhteessa ja alttiimpina syrjinnälle. Toteuttamalla määräaikaisten työsopimusten käyttöä lisäävän hankkeensa, työelämän tasa-arvo karkaisi entistä kauemmas nuorten naisten näköpiiristä. Raskaussyrjintä tulisi SuPerin arvioiden mukaan todennäköisesti lisääntymään, vaikka hallitus toteuttaisikin vähäisiä toimia syrjinnän ehkäisemiseksi.
Tämän päivän ratkaisut vaikuttavat tulevaisuuden tekijöihin
Tämän päivän ratkaisut vaikuttavat myös tulevaisuuden työntekijöihin eli nuoriin. Työvoimapulasta kärsivälle sote-alalle tarvitaan lisää työntekijöitä, mutta kuinka moni nuori haluaa epävarmaa tulevaisuutta ja uhkaa syrjityksi tulemisesta. Mitä lisääntyvä työelämän epävarmuus tarkoittaa nuorten lapsihaaveille tai mielenterveydelle, tai yhteiskunnan näkökulmasta syntyvyydelle tai mielenterveyssyistä johtuville työkyvyttömyysjaksoille?
STTK:n tuoreen nuorten työelämäkokemuksia koskevan selvityksen mukaan työelämä näyttäytyy jo nykyisellään vaativana ja epävarmana nuorille. Hallituksen työelämäheikennykset eivät ainakaan lisää tulevaisuuden ammattilaisten uskoa reiluun työelämään. Silti hallitus kylmäpäisesti vie eteenpäin hankkeita määräaikaisten työsopimusten käytön helpottamisesta ja irtisanomiskynnyksen alentamisesta, joiden hyödyistä edes kansantaloudelle on tuskin esittää takeita. SuPer peräänkuuluttaakin nyt hallitukselta vastuullisuutta ja pyytää vetämään hätäjarrua naisten oikeuksien ja reilun työelämän puolesta myös tuleville ammattilaisille!
Lisätietoja
