Hallitus on osoittanut arvovalintansa koulutuspolitiikassa
Petteri Orpon hallitus vakuutti aloittaessaan, että koulutuksesta ei leikata. Koulutuslupaus ei kuitenkaan koskenut ammatillista koulutusta, josta vuonna 2024 leikattiin 120 miljoonaa euroa ja pelko lisäleikkauksista elää koko ajan.
Hallitus on osoittanut selkeästi arvovalintansa. Korkeakoulutus on nykyisen hallituksen erityissuojelussa. Ammatillisesta koulutuksesta, josta tulee osa korkeakoulutuksen opiskelijoista, leikataan ja korkeakoulutukseen panostetaan.
Myös Risto Murto nosti perjantaina 28.2. Kasvuriihi-hankkeen loppuraportin julkistustilaisuudessa esille vain hallituksen jo olemassa olevan tavoitteen korkeakoulutettujen määrän kasvusta. Korkeakoulutettujen osuus nuorista aikuisista pyritään nostamaan mahdollisimman lähelle 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
Miksi Risto Murto ei median edessä nostanut esiin myös työryhmän ehdotusta huomion kiinnittämisestä koulutuspolkujen toimivuuteen koko koulutusjärjestelmässä? Erityisesti poikien, nuorten miesten ja maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden hakeutumista ammatti- tai korkeakoulutukseen on tuettava nykyistä tehokkaammin. Tämä edellyttää toimenpiteitä jo perus- ja toisen asteen koulutuksessa, muun muassa opetussuunnitelmien kehittämistä ja kohdennettuja tukitoimia.
”Ilman riittävää ja laadukasta lähiopetusta sekä soveltuvia työelämässä oppimisen paikkoja ei valmistu osaavia ammattilaisia eikä ovi korkeakoulutukseen aukea.”
Päivi Inberg
Risto Murto on aiemminkin ollut huolissaan erityisesti nuorten miesten koulutustasosta. Koulutuspolkujen toimivuuteen koko koulutusjärjestelmässä tulee kuitenkin kiinnittää huomiota kaikkien oppijoiden kohdalla. Ilman toimivaa perusastetta ei oppijoilla ole valmiuksia siirtyä toiselle asteelle. Ilman riittävää ja laadukasta lähiopetusta sekä soveltuvia työelämässä oppimisen paikkoja ei valmistu osaavia ammattilaisia eikä ovi korkeakoulutukseen aukea. Vuonna 2024 terveysalan ammattikorkeakoulutukseen hakeneista 38 prosentilla oli aikaisempi ammatillinen toisen asteen tutkinto samalta alalta eli sosiaali- ja terveysalan perustutkinto.
Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittaneita lähihoitajia tarvitaan myös lähihoitajina sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä varhaiskasvatuksessa. Hyvinvointialueet, kunnat ja yritykset tarvitsevat myös muita toisen asteen perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinnon suorittaneita osaavia ammattilaisia. Siksi ammatilliseen koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen kohdistuneita leikkauksia ja niiden suuruutta on vaikea käsittää. Suomi tarvitsee myös suorittavan työn tekijöitä. Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalalla tarvitaan toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneita työskentelemään lähellä ihmistä hänen perustarpeisiinsa ja hoidon tarpeisiinsa vastaten.
Lisätietoja
