Ammatilliset perustutkinnot
Ammatilliset perustutkinnot, 180 osaamispistettä (osp), rakentuvat ammatillisista (145 osp) ja yhteisistä (35 osp) tutkinnon osista. Ammatillinen perustutkinto tuottaa laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin. Lisäksi opiskelija hankkii erikoistuneempaa osaamista ja työelämän edellyttämää ammattitaitoa vähintään yhdellä työelämän osa-alueella.
Tällä sivulla
Lähihoitaja
Lähihoitajaksi opiskellaan ammatillisessa koulutuksessa suorittamalla sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Lähihoitajakoulutuksessa hankitaan osaamista ja ammatti, jossa on hyvät työllistymismahdollisuudet. Lähihoitajan osaaminen mahdollistaa tarvittaessa joustavan siirtymisen alan erilaisiin työtehtäviin. Lähihoitaja työskentelee sosiaali-, terveys-, kasvatus- ja opetusalan hoito-, huolenpito-, kasvatus- ja ohjaustehtävissä. Lähihoitaja työskentelee lähellä ihmistä.
Lähihoitaja on nimikesuojattu terveyden- ja sosiaalihuollon ammattihenkilö. Nimikesuojaus tarkoittaa sitä, että ainoastaan sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittanut lähihoitaja saa käyttää lähihoitajan ammattinimikettä. Lue lisää nimikesuojauksesta.
Välinehuoltaja
Välinehuoltoalan perustutkinnon tutkintonimike on välinehuoltaja. Välinehuoltoalan voi toimia erilaisissa infektioiden torjuntaan, puhdistamiseen, desinfiointiin, pakkaamiseen ja sterilointiin liittyviä toimintoja ja palveluja tuottavissa työpaikoissa.
Valinnaisuuden kautta osaamista voi laajentaa terveydenhuollon logistisiin palveluihin tai kattamaan perinteisen välinehuollon toimintaympäristön lisäksi erilaisissa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä, tutkimuslaitoksissa, kliinisissä palveluyksiköissä, teollisuudessa, suun terveydenhuollon tai eläintenhoidon toimintaympäristöissä toteutettavaa välinehuoltotyötä.
Lastenohjaaja, nuoriso- ja yhteisöohjaaja, kommunikaation ja viittomakielen ohjaaja
Kasvatus- ja ohjausalan perustutkinto muodostuu kolmesta osaamisalasta: varhaiskasvatuksen ja perhetoiminnan osaamisala (tutkintonimike lastenohjaaja), nuoriso- ja yhteisöohjauksen osaamisala (tutkintonimike nuoriso- ja yhteisöohjaaja) sekä kommunikaation ja viittomakielisen ohjauksen osaamisala (tutkintonimike kommunikaation ja viittomakielen ohjaaja). Lastenohjaajalla ja kommunikaation ja viittomakielen ohjaajalla on kelpoisuus varhaiskasvatuksen lastenhoitajaksi.
Lastenohjaaja työskentelee varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen toimintaympäristöissä, kuten päiväkodissa ja avoimessa varhaiskasvatuksessa. Lastenohjaaja voi työskennellä myös kouluikäisten lasten sekä perheiden kanssa tehtävässä työssä. Kasvatustyö on verkostotyötä yhteistyössä kunnan, seurakunnan ja järjestöjen kanssa, ja sen tavoitteena on edistää lapsen tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista.
Nuoriso- ja yhteisöohjaajan työ on eri ikäisten ohjausta, opastusta ja tukityötä, jonka painopisteenä on osallisuuden lisääminen, yhdenvertaisuus sekä kansalaistoiminta.
Kommunikaation ja viittomakielen ohjaaja edistää työssään puhetta tukevien, täydentävien ja korvaavien kommunikointikeinojen käyttöä ja viittomakielisten kielellisten oikeuksien toteutumista.
Lääketeknikko
Lääkealan perustutkinnon suorittaneen ammattinimike on lääketeknikko. Työ edellyttää hyviä vuorovaikutustaitoja, huolellisuutta ja tarkkuutta. Lääketeknikko voi työskennellä esimerkiksi lääkehuollon logistisissa sekä toimisto- ja tietotekniikan tehtävissä, reseptinkäsittelyssä ja avustajina lääkkeiden käsittely- ja valmistusprosessissa.
Lääketeknikolla on valmiudet työskennellä assistenttina kliinisessä tutkimuksessa, lääkkeen valmistuksessa, lääkemarkkinoinnissa ja tiedottamisessa sekä erilaisissa lääkehuollon varastointitehtävissä.