Hyppää sisältöön

SuPer kasvatus- ja ohjausaloilla

SuPer on mukana kehittämässä kasvatus- ja ohjausaloja, lähihoitajien koulutusta ja toimii jäsentensä vahvana edunvalvojana.

Kasvatus- ja ohjausaloilla työskentelee yhä suuremmassa määrin SuPeriin kuuluvia sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatus- ja ohjausalan ammattilaisia. Lasten ja nuorten parissa työskenneltäessä näiden alojen ammattilaisten laaja-alainen osaaminen on korvaamatonta ja moniammatillista tiimityötä vahvistavaa.

Se auttaa lasten ja nuorten kasvun, kehityksen ja terveyden tukemisessa sekä parantamaan lasten ja nuorten oikeuksien toteutumista heidän tarvitsemissaan palveluissa.

Varhaiskasvatuksessa työskentelevien superilaisten varhaiskasvatuksen lastenhoitajien tutkintotausta on usein lähihoitaja tai lastenohjaaja. Lähihoitajia ja lastenohjaajia työskentelee runsaasti myös kouluissa sekä aamu- ja iltapäivätoiminnassa koulunkäynninohjaajina.

Lähihoitajia, lastenohjaajia sekä nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajia työskentelee varhaiskasvatuksen sekä koulujen lisäksi paljon myös nuorisotyössä sekä lapsiperheiden kotipalveluissa.

SuPer varhaiskasvatuksessa

Varhaiskasvatuksen tavoitteena on turvata lapsen oppiminen ja hyvinvointi sekä mahdollistaa vanhempien työssäkäynti ja opiskelu. On tärkeää edistää tasa-arvoa, luoda turvallinen ja terveellinen ympäristö lapselle sekä parantaa oppimisen edellytyksiä.

Varhaiskasvatuksen laadun yksi tekijä on kasvatustyötä tekevien hyvä, tarpeenmukainen koulutus.

Valtaosa superilaisista varhaiskasvatuksen lastenhoitajista on lähihoitajia sekä lastenohjaajia ja lastenhoitajia.

Lähihoitajan koulutus antaa hyvät valmiudet toimia varhaiskasvatuksessa

Päiväkodeissa ja ryhmäperhepäiväkodeissa, kerhoissa ja kouluissa sekä koulujen aamu- ja iltapäivätoiminnassa työskentelee tuhansia toisen asteen koulutuksen saaneita lähihoitajia. Lähihoitajan koulutus on laadukas ja antaa erinomaiset valmiudet toimia niin varhaiskasvatuksessa kuin muilla toimialoilla lasten ja nuorten parissa.

Lähihoitajan koulutus sisältää perusteet lapsen kasvun ja kehityksen sisällöistä, ohjaustaitoja sekä tavoitteellisen ja päivittäisissä toiminnoissa lasta tukevan ja ohjaavan työskentelyotteen. Lähihoitajan työn ydin on kantaa vastuu lapsen kehityksestä, turvallisuudesta ja terveellisyydestä sekä kokonaishyvinvoinnista.

Lähihoitajat ovat varhaiskasvatuksessa ainoa terveydenhuollon ammattiryhmä. Moni lapsi tarvitsee väliaikaista tai jatkuvaa lääkitystä esimerkiksi allergiaan tai muuhun perussairauteen. Työhön kuuluu kasvatustyön lisäksi perustarpeista huolehtimista, johon osalla lapsista sisältyy lääkityksen antamista ja seuraamista.

Pedagogiikan ymmärtäminen ja hallinta kuuluvat varhaiskasvatuksessa lastenhoitajan työhön. Pedagogiikka on mukana kaikessa toiminnassa lasten kanssa.

Lähihoitaja lastenhoitajana varhaiskasvatuksessa

Varhaiskasvatus on moniammatillista tiimityötä. Pedagoginen päävastuu lapsiryhmästä on varhaiskasvatuksen opettajalla, mutta toiminnan  suunnittelu, toteutus ja arviointi kuuluvat myös lastenhoitajan työnkuvaan. Sekä varhaiskasvatuslaki että Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2022) velvoittavat, että lapsen varhaiskasvatussuunnitelman (vasu) laatimiseen osallistuvat lapsen opetuksesta, kasvatuksesta ja hoidosta vastaavat henkilöt.

Varhaiskasvatuksen lastenhoitajan työssä painottuvat yhteistyö lasten huoltajien kanssa, lasten ja perheiden hyvinvoinnin tukeminen ja edistäminen sekä työskentely ennaltaehkäisevin menetelmin.

Varhaiskasvatuksen lastenhoitajan tehtäviin kelpoisuuden tuottavat opinnot:

  • Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, joka sisältää tai sitä täydennetään lasten ja nuorten kasvatuksen ja hoidon pakollisilla tutkinnon osilla. Vammaistyön pakolliset tutkinnon osat suorittaneelle riittää, että hän suorittaa vain lapsen kasvun, hyvinvoinnin ja oppimisen edistämisen tutkinnon osan.
  • Kasvatus- ja ohjausalan perustutkinto, joka sisältää tai sitä täydennetään varhaiskasvatuksen ja perhetoiminnan pakollisilla tutkinnon osilla tai kommunikaation ja viittomakielisen ohjauksen pakollisilla tutkinnon osilla.
  • Viittomakielisen ohjauksen perustutkinto.

Tutustu tarkemmin Lastenhoitajana varhaiskasvatuksessa (PDF).

Koulutettua henkilökuntaa oltava riittävästi varhaiskasvatuksessa

Riittävän pieni ryhmäkoko on edellytys laadukkaalle varhaiskasvatukselle, sillä lapsia on mahdotonta huomioida yksilöllisesti suurissa ryhmissä. Myös koulutettua henkilökuntaa on oltava riittävästi. Lapsen huomioiminen yksilöllisesti on ennaltaehkäisevää toimintaa, jolla torjutaan myöhemmin aiheutuvia  korjaavia kustannuksia.

Tavoitteelliseen ja turvalliseen toimintaan lasten kanssa tarvitaan taitoa ja tietoa, läsnäoloa, aikaa ja aidosti lapsista kiinnostuneita turvallisia hoitajia. Lähihoitajia tarvitaan kasvatustyöhön, hoivaan, läsnäoloon ja lasten perustarpeista huolehtimiseen. Lapsi tarvitsee tutun ja turvallisen aikuisen, joka on läsnä tässä ja nyt.

Laadukkaan ja turvallisen varhaiskasvatuksen edellytys on, että koulutettu henkilöstö on jatkuvasti läsnä. Varhaiskasvatuslaissa pykälä 36 mahdollistaa tilapäisen mitoituksesta poikkeamisen, mitä ei kuitenkaan ole tarkemmin määritelty laissa. Päiväkodeissa on liian usein tilanne, ettei aikuisia ole läsnä sitä määrää, jonka lainsäätäjä on tarkoittanut.


SuPer koulunkäynninohjaajien asialla

Koulunkäynninohjaajien määrä SuPerin jäsenistössä kasvaa

Koulunkäynninohjaajan kelpoisuusehtona ovat usein sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja tai kasvatus- ja ohjausalan perustutkinto tai ammattitutkinto, koulunkäynninohjaaja (ent. koulunkäynnin aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja).

Koulunkäynninohjaajan työ edellyttää:

  • taitoa kohdata erilaisuutta
  • edistää suvaitsevaisuutta
  • tunnistaa ongelmatilanteita ja
  • toimia ennaltaehkäisevästi.

Työtä tehdään jatkuvassa vuorovaikutuksessa oppilaiden ja pedagogisessa vastuussa olevan opettajan kanssa.

Koulunkäynninohjaajan työnkuva on entistä haastavampi, ja koulumaailmassa lähihoitajataustaiset koulunkäynninohjaajat ovat usein kouluterveydenhoitajan lisäksi ainoita, joilla on terveydenhuollon osaamista.

Erityisesti tämä korostuu työskenneltäessä vaikeasti vammaisten oppilaiden kanssa, mutta myös niiden lasten ja nuorten kanssa työskenneltäessä, joilla on perussairauksia ja jotka tarvitsevat esimerkiksi lääkehoitoa tai voinnin seurantaa koulu- tai iltapäivätoiminnan aikana.

Useissa kouluissa koulunkäynninohjaajat toimivat aamu- ja iltapäivätoiminnassa ohjaajina vastuullisena aikuisena. Näissä kouluissa on saatu lisää tunteja koulunkäynninohjaajien työpäivään ja vammaispalvelulain mukaiseen kuntouttavaan aamu- ja iltapäivätoimintaan.

Kun koululaisella ilmenee lääkehoitoa vaativa sairaus tai kun kouluun on tulossa säännöllistä lääkehoitoa tarvitseva lapsi, joka ei itse pysty huolehtimaan lääkityksestään, huoltajien ja terveys- ja opetustoimen on yhdessä huolehdittava siitä, että lääkehoidon toteuttamisesta koulupäivän aikana sovitaan.

SuPer vaikuttaa varhaiskasvatuksessa

SuPer ajaa varhaiskasvatuksen jäsenten etua muun muassa lausunnoilla, kannanotoilla ja mediatiedotteilla. Yhteydenpito päättäjiin, alan virkamiehiin sekä muihin yhteistyökumppaneihin ja verkostoihin on tärkeä osa vaikuttamista. SuPer laatii myös oppaita, esitteitä ja muuta materiaalia jäsentensä käyttöön.

Varhaiskasvatuksen Facebook-ryhmään jäsen voi liittyä keskustelemaan alan ajankohtaisista aiheista.

Lue varhaiskasvatuksen tiedotteita ja kannanottoja:

Lisää aiheesta