Lisätyö ja ylityö
Tällä sivulla
Lisätyö
Lisätyöllä tarkoitetaan työtä, joka ylittää työntekijän kanssa sovitun työajan, mutta ei ylitä ylityörajaa. Lisätyötä voi syntyä esimerkiksi osa-aikatyössä, kun työnantaja pyytää tekemään työtä yli säännöllisesti sovitun työajan.
Lisätyön tekeminen tapahtuu työnantajan aloitteesta. Lisätyötä saa teettää vain työntekijän suostumuksella, jollei lisätyöstä ole sovittu työsopimuksessa. Työntekijällä on kuitenkin oikeus perustellusta henkilökohtaisesta syystä kieltäytyä lisätyöstä työvuoroluetteloon merkittyinä vapaapäivinä kuten opiskelun, lastenhoitojärjestelyn, matkan tai terveydellisen syyn takia.
Jos työntekijä työskentelee esim. vaihtelevan työajan sopimuksella, työnantaja saa työvuoroluetteloon merkityn työajan lisäksi teettää lisätyötä vain, jos työntekijä antaa siihen kutakin kertaa varten suostumuksensa. Suostumuksen saa antaa myös lyhyehköksi ajaksi kerrallaan.
Jos työntekijä on sopinut varallaolosta, hänen on katsottava antaneen samalla suostumuksensa varallaoloaikana tarvittavaan lisä- ja ylityöhön.
Julkisen yhteisön virkamies tai viranhaltija ei saa kieltäytyä lisätyöstä, jos lisätyön tekeminen on työn laadun ja erittäin pakottavien syiden vuoksi välttämätöntä
Lisätyö korvataan normaalina, yksinkertaisena tuntipalkkana. Lisätyöstä maksettava palkka voidaan sopia vaihdettavaksi osaksi tai kokonaan vastaavaan vapaa-aikaan työntekijän säännöllisenä työaikana tai se voidaan siirtää sovitusti työaikapankkiin.
Ylityö
Ylityö on säännöllisen työajan lisäksi tehtyä työtä, jota tehdään työnantajan aloitteesta ja työntekijän suostumuksella. Säännöllinen työaika tarkoittaa työsopimuksen mukaista normaalia vuorokautista, viikoittaista tai jaksottaista työaikaa.
- Työntekijällä ei ole velvollisuutta tehdä ylityötä
- Ylityön tekemisestä ei voi sopia työsopimuksella.
- Ylityörajat ovat samat koko- ja osa-aikaiselle työntekijälle ja ne määritellään työehtosopimuksessa tai työaikalaissa.
- Jos työntekijä on sopinut varallaolosta, hän on samalla antanut suostumuksensa varallaoloaikana tarvittavaan ylityöhön.
Ylityön enimmäismäärä
Työntekijän työaika ylityö mukaan laskettuna saa olla keskimäärin enintään 48 tuntia viikossa (pitää sisällään siis kaikki työajat) neljän kuukauden ajanjakson aikana. Työajan absoluuttista enimmäismäärää koskeva säännös on luonteeltaan pakottava, joten enimmäismäärästä ei voi sopia millään sopimuksella toisin.
Työajan enimmäismäärää tarkastellaan etukäteen määriteltyjen tasoittumisjaksojen ajalta työntekijöittäin. Tarkasteluajanjaksoksi on voitu sopia vuosi neljän kuukauden sijasta.
Jaksotyön ylityö
Jaksotyössä ei erotella vuorokautista eikä viikoittaista työaikaa. Jaksotyössä täydessä työaikajaksossa ylityötä ovat säännöllisen työajan ylittävät tunnit. Ylityön määrät selviävät vasta tasoittumisjakson päätyttyä.
Kolmen viikon tasoittumisjaksolla ylityötä ovat tunnit, jotka ylittävät
- KVTES:ssa ja Sote-sopimuksessa 114 t 45 min
- TPTES:ssa 114 t 45 min
- SOSTES:ssa 115 t
Vuosiloma ja arkipyhät alentavat ylityörajaa.
Yleistyöajan ylityö
Vuorokautista ylityötä syntyy, kun työaika ylittää kahdeksan tuntia vuorokaudessa tai työvuorolistaan suunnitellun pidemmän vuoron. Työvuorojen enimmäispituus vaihtelee työehtosopimuksittain.
Viikoittaista ylityötä syntyy, kun työaika ylittää viikoittaisen säännöllisen työajan. Viikoittainen säännöllinen työaika on useimmissa työehtosopimuksissa 38 h 15 min. Jos käytetään viikkoa pidempää tasoittumisjaksoa, viikoittainen säännöllinen työaika yleensä vaihtelee.
Ylityökorvaus
Ylityöstä maksetaan erillinen ylityökorvaus eli niitä ei makseta tunti tunnista. Työehtosopimuksissa on sovittu ylityön korvauksista tarkemmin.
Ylityöstä maksettava rahallinen korvaus voidaan sopia vaihdettavaksi osaksi tai kokonaan vastaavaan vapaa-aikaan työntekijän säännöllisenä työaikana.
Jos ylityöt korvataan vastaavalla vapaa-ajalla, lasketaan vapaa-ajan pituus samoja korotusperiaatteita noudattaen kuin korvattaessa ylityöt rahalla. Ylityöstä annettavan aikahyvityksen määrä ja ajankohta tulee näkyä työvuoroluettelossa. Ylityökorvaus voidaan siirtää sopimalla myös työaikapankkiin.
Ylityökorvaus kannattaa ottaa rahakorvauksena: tällöin tehty ylityö näkyy työntekijän tulevassa eläkkeessä ja ansioon suhteutetuissa etuisuuksissa. Näitä etuuksia ovat esimerkiksi sairauspäiväraha ja ansiosidonnainen päiväraha.