Työhyvinvointi ja työkyky
Työhyvinvointi tarkoittaa sitä, että työ on turvallista, terveellistä ja mielekästä, ja sitä tekevät ammattitaitoiset työntekijät hyvin johdetussa organisaatiossa. Työhyvinvoinnin tavoitteena on pitää työntekijät terveinä ja työkykyisinä koko työuran ajan.
Työhyvinvoinnin edistämiseen osallistuvat työnantaja, työntekijä ja työterveyshuolto. Työhyvinvointi lisää työhön sitoutumista ja sairauspoissaolojen määrä laskee.
Työpaikalle on hyvä laatia työhyvinvointiohjelma yhteistyössä henkilöstön kanssa.
Esihenkilöillä on keskeinen rooli työhyvinvoinnin mahdollistajana, työyhteisönsä tukijana ja kehittäjänä. Esihenkilö tukee työyhteisönsä mahdollisuuksia toteuttaa perustehtävää ja henkilöstönsä taitoja toimia itsenäisesti. Esihenkilö varmistaa myös, että yhteistyö sujuu ja työyhteisössä voi saada tukea toisilta.
Työnantaja vastaa hyvästä johtamisesta ja työntekijöiden yhdenvertaisesta kohtelusta.
Työntekijällä on suuri vastuu oman työkykynsä ja ammatillisen osaamisesta ylläpitämisestä. Itse kukin meistä voi vaikuttaa myös työpaikan myönteiseen ilmapiiriin. Jokaisen työntekijän tulee huolehtia paitsi omasta perustehtävästään, myös terveydestään ja turvallisuudestaan sekä omalta osaltaan työyhteisön hyvinvoinnin toteutumisesta.
Varhaisella tuella tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla edistetään työkykyä ja ehkäistään työkyvyn heikkenemistä. Toimenpiteet sovitaan ja käsitellään työpaikan yhteistoiminnassa.
Jokaiselle työpaikalle tulee laatia varhaisen tuen malli, jossa määritellään työkyvyn tuen keinot ja tilanteet, koska mallin toimenpiteet otetaan käyttöön.
Toimintamalli tulee sisältää toimenpiteet varhaisesta tuesta, tehostetusta tuesta ja työhön paluun tuesta. Työkyvyn tukemisen tarpeen voi havaita ja ottaa esille kuka vaan työyhteisön jäsen, työsuojelu tai työterveyshuolto.
Varhaisen tuen mallin ensimmäinen vaihe on työkykykeskustelu. Keskustelu käydään esihenkilön ja työntekijän välillä. Työntekijä voi halutessaan ottaa keskusteluun mukaan työsuojeluvaltuutetun tai luottamusmiehen.
Keskustelussa käsitellään esille noussutta huolta työntekijän työkyvystä. Keskustelussa sovitaan, miten työkykyä voidaan tukea ja millä keinoin. Sovitut toimenpiteet kirjataan, toteutetaan ja seurataan.
Mikäli työkyvyn alentuminen johtuu selkeästi terveydellisestä ongelmasta tai työkykykeskustelussa sovitut toimet eivät ole riittäviä, järjestetään työterveysneuvottelut. Neuvottelu on usein hyvä pitää myös silloin, kun työntekijä palaa takaisin töihin pidemmältä sairauslomalta.
Neuvotteluun osallistuvat työterveyshuollon edustaja, esihenkilö ja työntekijä. Ennen neuvottelua työntekijä voi käydä ensin yksin lääkärin vastaanotolla. Neuvotteluun työntekijällä on mahdollisuus ottaa mukaan tukihenkilö, joka voi olla esim. luottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu.
Työterveysneuvottelussa pyritään etsimään ratkaisuja työkyvyn tukemiselle ja mahdolliselle työhön paluulle. Työtehtäviä voidaan keventää ja muokata siten, että työnteko on mahdollista alentuneella työkyvyllä. Työntekijä voidaan siirtää myös hetkellisesti tai kokonaan toisiin työtehtäviin tai organisaation toiseen yksikköön. Vaihtoehtona voi olla myös osasairausloma, ammatillinen kuntoutus tai uudelleen koulutus, jolloin myös eläkevakuutusyhtiö osallistuu kustannuksiin.
Hyödyllisiä linkkejä
Hyvä tapa edistää työhyvinvointia on käydä työhyvinvointikortti-koulutus. Se on tarkoitettu esimiehille, henkilöstön edustajille ja kaikille työhyvinvoinnista kiinnostuneille. Koulutuksessa käydään läpi työhyvinvointiin liittyviä lakeja, lisäksi siellä saa tietoa työhyvinvoinnin johtamista, työyhteisön toiminnasta ja terveydestä sekä työkyvystä. Lue lisää osoitteessa työhyvinvointikortti.fi.