Palkkaukseen liittyviä keskeisiä käsitteitä
Palkkaukseen liittyy monia erilaisia käsitteitä, jotka on hyvä tuntea. Hyvinvointialueella on käytössä tehtävien vaativuuden arviointijärjestelmä eli TVA sekä esimerkiksi henkilökohtaiset lisät, kun taas yksityisellä sektorilla palkkausmääräykset vaihtelevat sopimusaloittain. Palkkatilastoissa puolestaan käytetään erilaisia ansiokäsitteitä, kuten kokonaisansio ja säännöllinen ansio.
Pieni sanasto palkkaukseen liittyvistä käsitteistä auttaa ymmärtämään, mitä milläkin termillä tarkoitetaan.
Peruspalkka
Peruspalkka on palkka, joka on työehtosopimuksen mukaan vähintään maksettava asianomaiseen palkkahinnoitteluryhmään kuuluvalle työntekijälle/viranhaltijalle.
Tehtäväkohtainen palkka
Tehtäväkohtainen palkka perustuu työn vaativuuteen. Hyvinvointialueella on oltava työn vaativuuden arviointijärjestelmä, jonka perusteella tehtäväkohtainen palkka määräytyy. Työn vaativuuden arvioinnin järjestelmä on jokaisella työnantajalla erilainen, joten samasta tehtävästä maksettava tehtäväkohtainen palkka vaihtelee työnantajittain.
Kunnalla on käytössä niin sanottu OSVA-malli eli palkkaukseen vaikuttaa työtehtävässä vaadittu osaaminen ja vastuu.
Yksityisellä sektorilla tehtäväkohtainen palkka määräytyy sen mukaan, mihin palkkaryhmään työntekijä koulutuksen ja työtehtävien perusteella kuuluu.
Varsinainen palkka
Varsinaiseen palkkaan kuuluvat tehtäväkohtainen palkka, henkilökohtainen lisä, työkokemuslisä ja määrävuosilisä, syrjäseutulisä, kielilisä ja rekrytointilisä. Lisäksi varsinaiseen palkkaan kuuluu julkisella sektorilla luottamusmieskorvaus ja työsuojeluvaltuutetun korvaus.
Varsinaisen palkan käsitettä tarvitaan, kun lasketaan tuntipalkkaa, päiväpalkkaa, vuosiloma-ajan palkkaa sekä sairausajan palkkaa.
Osa-aikatyössä tehtäväkohtainen palkka ja euromääräiset lisät ovat samassa suhteessa alempia kuin viranhaltijan tai työntekijän työaika on säännöllistä täyttä työaikaa lyhyempi. Työvuorokorvaukset maksetaan täyden työajan mukaan lasketusta tuntipalkasta.
Päiväpalkka lasketaan eri tavoin eri sopimusaloilla. Julkisella sektorilla päiväpalkka saadaan, kun varsinainen palkka jaetaan kalenterikuukauden päivien lukumäärällä. Esimerkiksi varsinainen palkka on 2500 euroa, päiväpalkka on 2500:30 (kesäkuun kalenteripäivät) = 83,33 euroa.
Mikäli käyt omalla työnantajalla ”keikkatyössä” palkattoman vapaasi aikana, vaikkapa hoitovapaalla ollessasi, maksetaan palkkasi päiväpalkan mukaan. Syynä on se, että palkattomasta vapaasta huolimatta työsuhde kestää yli 12 päivää, sillä työsuhteesi on voimassa myös vapaasi aikana. Näissä tilanteissa on mahdollista sopia, että palkka maksetaan tuntipalkkana, tehtyjen työtuntien mukaisesti.
Yksityisellä sosiaalipalvelualalla osakuukauden palkka lasketaan siten, laskentapohjana käytetään kuukauden ma-pe päivät. Yhden työpäivän palkka jaetaan kuukauden normaaleilla työpäivillä esim. marraskuussa on 21 työpäivää ja kerrotaan kuukausipalkalla: 1:21×2 500 € = 119,05 €.
Julkinen sektori
Mikäli palvelussuhde kestää enintään 12 päivää, maksetaan palkka tuntipalkkana. Tuntipalkka saadaan, kun varsinainen palkka jaetaan tietyllä jakajaluvulla, jaksotyössä, yleistyöajassa ja normaalityöajassa jakaja on 163. Esimerkiksi, jos varsinainen palkka on 2 500 euroa, tuntipalkka on 2500:163 = 15,34 euroa.
Toimistotyöaikaa tekevällä jakaja on 152.
Yksityinen sektori
Yksityisellä sektorilla palkka voidaan sopia maksettavaksi joko kuukausi- tai tuntipalkkana. Tuntipalkka saadaan, kun varsinainen palkka jaetaan tietyllä jakajaluvulla, jaksotyössä, yleistyöajassa ja normaalityöajassa jakaja on 163.
SOTE-sopimuksen mukainen vähimmäispalkka 17 vuotta täyttäneille täyttä työaikaa tekeville on 1.6.2024 lukien 1 785,63 euroa.
Säännöllinen ansio on tilastollinen käsite, joka kuvaa säännölliseltä työajalta maksettua palkkaa työaika- ja muine lisineen ja mm. luontoisetuineen. Säännöllisen työajan ansio ei sisällä kertaluonteisia palkkaeriä, kuten lomarahaa ja tulospalkkioita.
Kokonaisansio kuvaa säännölliseltä työajalta sekä muulta työajalta, kuten yli- ja lisätyöajalta, maksettua palkkaa. Kokonaisansio poikkeaa säännöllisen ansion käsitteestä siinä, että kokonaisansio sisältää yli- ja lisätyökorvaukset. Kokonaisansio ei sisällä lomarahaa ja tulospalkkioita.