Tiedote: SuPerin selvitys kotihoidosta: Kotihoito on kriisissä – hoidon laadusta ollaan huolissaan aiempaa enemmän

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin tuoreen selvityksen mukaan kotihoito on yhä pahenevassa kriisissä. Yhteydenotot kotihoidossa työskenteleviltä jäseniltä ovat lisääntyneet huomattavasti viimeisen kahden vuoden aikana. Ne koskevat pääsääntöisesti huolta hoidon laadusta ja asiakkaiden turvallisuudesta sekä työn kuormittavuutta. Hoidon laadusta oli huolissaan 95 prosenttia kyselyyn vastanneista. Vain viidennes vastaajista oli sitä mieltä, että kotihoidon asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmat toteutuvat hyvin. Lähes 70 prosenttia koki, että työyksikössä on liian vähän henkilökuntaa. 93 prosenttia vastaajista toivoi lisää lähi- ja perushoitajia.
 
Kotihoidossa hoidettavat ovat entistä monisairaampia, jolloin hoitaminen on vaativampaa ja hoidettavan luona on tarpeen käydä useita kertoja vuorokaudessa. 88 prosenttia vastaajista koki työmäärän nousseen viimeisen vuoden aikana. Työn henkinen rasittavuus oli lisääntynyt 85 prosentilla vastaajista. Nykyisessä ammatissa työkyvyttömyyttä pelkäsi yhteensä noin puolet vastaajista. Alan vaihtoa viimeisen vuoden aikana oli harkinnut kaksi kolmasosaa vastaajista.
 
Laitoshoidon vähentäminen on kuormittanut kotihoitoa
1.7.2013 voimaan tullut vanhuspalvelulaki vahvisti, että laitoshoitoa vähennetään.  Kotihoito jäi kuitenkin kehittämättä ennen laitoshoidon purkamista. Monessa kunnassa käyntimäärät ovat nousseet tuhansilla käynneillä vuodessa. Henkilöstömäärä on kuitenkin pidetty lähes samana. Pelkkä työn organisointi ja tekniset apuvälineet eivät riitä laadukkaan hoidon toteuttamiseen. Tarvitaan lisää henkilökuntaa. Lisäksi poissaolevan työntekijän tilalle on otettava sijainen. 65 prosenttia vastaajista kertoi, ettei sijaista oteta alle 3 päivän sijaisuuksiin säästösyistä tai koska sijaista ei saada.
 
Kotihoidon asiakkaat ja omaiset luottavat siihen, että kotona pärjäämistä tuetaan laadukkailla kotikäynneillä. Näihin henkilökunnalle ei kuitenkaan anneta mahdollisuutta. Kun asiakkaan luona ollaan 10 minuuttia suunnitellun 30 minuutin sijaan, asiakkaan on mahdotonta saada tarpeitaan vastaavaa palvelua. Vallalla oleva käytäntö on riski asiakkaan turvallisuudelle ja eettisesti väärin.
 
Koti ei ole kaikille oikea hoitopaikka
Kun kotihoidon asiakkaan kunto heikkenee, täytyy arvioida yksilöllisesti ja laaja-alaisesti, onko asiakkaan paikka enää kotona. On pohdittava, ketä ratkaisu palvelee: ihmisoikeuksia vai kunnan rahakirstua. Kotihoito ei voi jatkossakaan korvata ympärivuorokautista tehostettua palveluasumista, jossa henkilökunta on ympärivuorokauden paikalla.
 
Lähtökohtaisesti työntekijät pitävät työstään ja kokevat sen antoisana. Ei voida kuitenkaan odottaa, että työntekijät ratkaisevat nykyisillä voimavaroillaan kotihoidon kaoottisen tilanteen. Kunnat eivät voi jättää vanhuksia pärjäämään oman onnensa nojaan, vaan niiden tulee osoittaa riittävät resurssit eettisesti päivänvaloa kestävän kotihoidon toteuttamiseksi.
 
Selvityksen taustaa: Selvityksen tarkoituksena oli tutkia kotihoidon tilannetta. Kotihoidon työntekijöille suunnattuun kyselyyn vastasi 2 408 superilaista lähi- ja perushoitajaa.
 
SuPeriin kuuluu yli 86 000 sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaista, jotka työskentelevät julkisella ja yksityisellä sektorilla.

Lisätietoja:
SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola, 050 527 5085
SuPerin asiantuntija Sari Erkkilä, 050 341 6079

SuPerin selvitys: "Asiakkaat ovat ihmisiä - eivät prosentteja"

Power Point -esitys "Asiakkaat ovat ihmisiä - eivät prosentteja"